124. Kiteen Osuuspankki

Osuuskassa-ajatus tuli Saksasta, jossa jo 1850-luvulla oli syntynyt pankkitoimintaa tukemaan toisaalta maanviljelijöitä ja toisaalta käsityöläisiä. Suomeen ajatus rantautui Pellervo-seuran kautta. Suomalainen haaste oli saada rahoitusta nimenomaan pienille maatiloille. Perustettu Suomen Hypoteekkiyhdistys lainoitti ainoastaan suurtiloja.

Osuuskassojen leviämisen ytimenä oli vuonna 1902 perustettu Osuuskassojen keskuslainarahasto ja jo seuraavan vuoden maaliskuussa Kiteen Matkaselän osuuskassan säännöille haettiin läänin kuvernöörin vahvistusta. Seuraavan kuun aikana myös Hammaskallion, Haarajärven, Kunonniemen, Ruppovaaran ja Särkijärven osuuskassat hakivat toimilupaa. Kirkonkylä jäi odottamaan vielä seuraavaa vuosikymmentä. Kiteen osuuskassan säännöt vahvistettiin vuonna 1919 ja toiminta alkoi maakauppias Matti Björniltä ostetuissa tiloissa osuuskaupan puotikamarissa vuonna 1921 nykyisen S-marketin kohdalla.

Kun osuuskaupan uusi ’funkkistalo’ valmistui, osuuskassan käyttöön jäi koko vanha rakennus. Vuonna 1937 osuuskassa osti kirkkoa vastapäätä Savikontieltä tontin ja alkoi suunnittelemaan uutta toimitaloa. Kassa oli toiminut siihen asti muutamassa muussakin paikassa ja viimeksi kunnantalon yhteydessä, jossa se oli ollut avoinna vain kaksi päivää viikossa. Uuden toimitalon myötä oli tarkotus parantaa asiakaspalvelua pitäen se auki jokaisena arkipäivänä. Sanomalehti Karjalainen uutisoi rakentamisen aloittamisesta 19.8.1938 lehdessään:"Talo rakennetaan tiilestä ja tulee se 3-kerroksinen. Kellarikerrokseen sijoitetaan keskuslämmitysuunit. sauna, pesuhuone, polttopuusuoja ja talouskellarit. Toiseen kerrokseen tulee avara toimistohuone kassaholveineen. hallituksen kokoushuone ja vuokrattavaksi 2 huonetta ja keittiö. Yläkerrokseen tulee niinikään 2 huonetta ja keittiö. Huoneet tulevat ajanmukaisia monine komeromeen ja valoisine funkisakkunoineen. Rakennustyöt on annettu urakalla rakennusmestari Heikki Havukaisen suoritettavaksi." Talo valmistuikin vuonna 1938 ja palveli kassatoimintaa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Yhä laajenevan toiminnan vuoksi omaa liiketilaa alettiin 1950-luvun lopulla kaivata lisää ja sellainen löytyi Kiteentieltä. Osuuskaupalla oli Kiteentiellä Kulmala- ja Kahvila- nimiset tilat liki vastapäätä omia uusia toimitiloja ja uusi osuuskassan talo valmistui paikalle vuonna 1960. Kitee-lehdessä 27.8.1960 kuvataan muuttuvaa keskustan ilmettä: ”Osuuskaupan vastapäätä on juuri valmistumassa Osuuskassan oma talo. Modernia rakennustyyliä edustavat Osuuskaupan vastapäätä oleva Shellin huoltoasema, lääkäriasema postin vieressä, kansanopiston lisärakennus, siunauskappeli ja jo aikaisemmin mainittu kunnan toimitalo sekä koulurakennukseksi hyvin persoonalliselta vaikuttava keskikoulu.”

Uudessa toimitalossa Osuuskassan toiminta pääsi alkuun vuoden 1961 puolella. Talossa oli alussa myös apteekki ja myöhemmin Osuuskaupan kenkä- ja kemikalio. Kuuden asuinhuoneiston lisäksi talossa on ollut aikojen kuluessa vuokrattuja tiloja muille toimijoille. Tultaessa 1970-luvun puoleen väliin Osuuspankiksi muuttunut Osuuskassa kaipasi kipeästi lisää asiakastiloja.

Jo vuonna 1966 oli Stepan Stepanovin kauppaliikkeen perikunnalta saatu ostettua lisämaata kirkon puoleiselta reunalta. Sinne oli jo vuonna 1967 puretun Stepanovin talon paikalle alettu As. Oy. Olkontien voimin suunnittelemaan lisäsiipeä pankkitoiminnalle. Kun vielä Osuuskaupan kenkäosasto siirtyi myöhemmi siirtyessä kaupan omaan päätaloon, pankille vapautui lisää tilaa.

Tilaa kuitenkin tarvittiin lisää ja pankille valmistui Sokokseksi muuttuneen Osuuskaupan puoleiseen päätyyn kuution mallinen lisätila vuonna 1976, joka kolminkertaisti pankin asiakaspalvelutilat. Pankkisalista tuli 433 m² suuruinen kun aiemmat tilat olivat olleet vain 140 m² kokoiset. Uusiin toimitiloihin sijoittui myös erillinen Kiinteistökeskus.

Tänään päätalon tilossa toimii edelleen Pohjois-Karjalan Osuuspankkin Kiteen konttori ja lisäksi mm. kauneussalonki ja isännöintipalvelu.