63. Suorlahden hovi

Stolbovan rauhan jälkeen 1617 Kiteen alueesta tuli osa Ruotsin valtakuntaa ja hallintopiiriä. Samoin alueelle alkoi saapua muualta Suomesta luterilaista väestöä ja hallinto verotuksen ohella pyrittiin vakiinnuttamaan. Myös hallinnon virkataloille oli tarvetta. Kuningatar Kristiina antoi Kiteen alueen 1651 Axel Lillielle vapaaherrakunnaksi. Lillie ei kutenkaan koskaan käynyt läänityksillään. Häntä ilmeisesti kiinnosti enemmän eteläisempään elämään tottuneena Liivinmaan ja Pommerin kuvernöörinä toimiminen. Lillie kuoli Norrköpingin lähellä olevassa Löfstadin linnassaan vuonna 1662. Flemingin suku oli saanut vapaaherrakunnakseen Liperin. Ilmeisesti näistä syistä ja suvun vaikutusvallan kasvun myötä Lillien kuoleman jälkeen Kitee tuli Louhisaartakin hallinneen Flemingin suvun jälkeläisen Lars Flemingin hallintaan.Lillien vapaaherrakuntaa hallittiin Kytänniemen hovin kautta ja Flemingin Suorlahden rälssitilaa Suorahdelle rakentuneen hovin kautta. Ensimmäinen tiluksien hoitaja, inspehtööri oli vuodesta 1660 lähtien Zacharias Månsson Eosander. Suorlahden rälssin ohella hän hoiti myös Lillien vapaaherrakuntaa ja Liperin vapaaherrakuntaa Flemingeille. Suorlahden tilalle rakennettiin talon uloslämpiävä päätupa. Halusipa Zacharias väkeä rakentamaan uuden suuren päärakennuksenkin siinä onnistumatta. Zachariaksen valtakausi päättyi vuoteen 1681, jolloin kruunun läänitykset purettiin reduktion myötä. Zacharias siirtyi Ristiinaan Brahen suvun palvelukseen ja kuoli ilmeisesti Brahelinnan kivisten seinien suojassa vuonna 1687.

Zachariaksen vaimo Helena Sutthoff avioitui sen jälkeen Suorlahden vuokraaja Henrik Nethoniuksen kanssa. Nethoniuksen kuoltua alkuvuodesta 1697 Suorlahden hovin valtiatar Helena avioitui pikaisesti Joachim Wargentinin kanssa, josta tuli myös hovin vuokraaja. Wargentin ei myöskään ollut pitkäikäinen ja jo muutaman vuoden kuluttua sekä Sutthoffin aviopuolisona ja Suorlahden vuokraajana oli Jacob Biörkman. Näyttääkin siltä, että avioituminen lesken kanssa on ollut tässä tapauksessa keino ja jopa edellytys hovin vuokraajaksi pääsemiselle.

Uusi aika alkoi Kiteen Suorlahden hoville ja Kiteelle kun Pielisjärven kirjuriksi ja vuodesta 1695 lähtien vuoudiksi nousi majuri Simon Affleck. Todennäköisesti Affleckin valta veronkannossa ulottui Kiteelle vasta Björkmanin kuoltua ja vaikutus alkoi näkyä laajemmin Tapani Löfvingin astuttua Affleckin palvelukseen ja saadessaan hoitoonsa Suorlahden hovin vuonna 1708. Löfvingin toiminta kesti vuoteen 1711 saakka, jolloin hän erosi Affleckin palveluksesta ja liittyi armeijan palvelukseen nousten merkittäväksi sissipäälliköksi. Hän kuoli majurin arvon saaneena monien vaiheiden kautta kruunulta saamallaan Hommanäsin tilalla Porvoossa 88-vuoden ikäisenä vuonna 1777. Suorlahden hovi on Nurmeksen Porokylän Hovilan ohella ainoita säilyneitä vuoutihoveja tuolta ajalta Pohjois-Karjalassa.

Kruununvouti Erik Andersson Andersinin omistuksen kautta Suorahden tila kiertyi 1700-luvun loppupuolella ”Karjalan kuningas” Gabriel Walleniuksen hallintaan. Luovutettuaan Jouhkolan hovin pojilleen hän itse siirtyi Suorlahdelle, jossa kuoli 15. marraskuuta 1808. Suorlahden hovin oleminen virkamiestalona näyttää päättyvän vuonna 1888, jolloin tila siirtyy Tarkkosen suvun omistukseen.

Tänään Suorlahden hovista on maantielle nähtävissä vanha kiviaita. Itse päärakennus odottaa kunnostustaan. Vuonna 1913 palaneen kivinavetan rauniot ovat selvästi nähtävissä ja upea aitta-varastorakennus reunustaa pihipiiriä ja sen muita rakennuksia aivan rannan läheisyydessä. Suorlahden hovi on olennainen osa Kiteen historiaa ja kaipaisi museoviraston ja valtion sekä yhteiskunnan vahvaa panostusta sen historian säilyttämisessä sitä niin haluttaessa.