160, Tohmajärven tiilitehdas
Keski-Karjalan vaarojen ja esistöjen kätköissä lepää rikas teollinen menneisyys, joka kytkeytyy vahvasti alueen erinomaisiin hiesusavivarantohin, 1890-luvulla valmistuneeseen Karjalan rataan ja sotien jälkeisen Suomen kiihkeään jälleenrakennuskauteen. Vaikka alueen teollista historiaa hallitsevat usein mielikuvissa Puhoksen saha- ja tekstiiliperinteet tai Värtsilän suuri rautatehdas, oli tiilenvalmistuksella elintärkeä rooli paikallisten yhteisöjen ja koko maakunnan rakentamisessa. Rääkkylän Niemisen kylässä saha ja tiilitehdas elivät vuosikymmeniä saumattomassa symbioosissa hyödyntäen puuntyöstön jätteitä uunien lämmityksessä, kun taas Kesälahden ja Kiteen alueilla tiilenlyönti oli perinteisempää, kausittaista ja sidoksissa pitäjien omiin uuninmuuraustarpeisiin sekä maaseudun kukoistukseen. Kaikkien näiden paikallisten tiilihautojen ja ruukkien yläpuolelle kohosi kuitenkin yksi ylivertainen alueellinen teollisuusjätti, jonka piippujen savu määritti vuosikymmenien ajan koko Kesk...
