Keski-Karjalan historiaa

Karjalan rautatien jatkamista Nurmekseen ja Kajaaniin suunniteltiin ahkerasti jo 1800-luvun lopulla parantamaan itäisen Suomen huonoja kulkuyhteyksiä, kehittämään maanviljelystä sekä herättämään alueen teollisuutta. Suunnitellun ratalinjan varrelle hahmoteltiin kymmeniä vesivoimalla käyviä tehdaslaitoksia, sillä alueella oli runsaasti raaka-aineita kuten rautamultaa ja puutavaraa. Yksi keskeisistä teollisuuden tulevaisuuden näkymistä kytkeytyi Jänisjoen Saarionkoskeen, jonka mahtavaa vesivoimaa pidettiin yhtenä maamme parhaista heti Imatrankosken jälkeen. Kosken hyödyntäminen oli herättänyt suurta kiinnostusta, ja osa siitä oli myyty tehdaslaitoksia varten jo ennen vuosisadan vaihdetta. Parempien kulkuyhteyksien puute oli kuitenkin hidastanut alueen kehitystä ja pakottanut jopa kaksi paikallista rautatehdasta seisauttamaan toimintansa. Vuosisadan vaihduttua suunnitelmat alkoivat edetä käytännön toimiksi, kun apulaisinsinööri A. Järvinen suoritti katselmuksen Wärtsilän osakeyhtiön anomu...