Keski-Karjalan historiaa

Keski-Karjalan nykyisellä alueella – johon kuuluvat Kitee, Kesälahti, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Värtsilä – työväentalojen nouseminen maaseudun maisemaan oli aikanaan merkittävä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen murros. Paikallisten työväenyhdistysten perustaminen ja niiden tarve omille kokoontumistiloille kietoutuivat tiiviisti yhteen 1900-alkuvuosisadan kansalaisaktivismin ja paikallisen päätöksenteon demokratisoitumisen kanssa. Samoihin aikoihin Keski-Karjalassa vaikutti maamiesseura-, suojeluskunta- sekä nuorisoseura-aate, jotka rakensivat omia toimitilojaan aktiivisuuden ja varallisuuden mukaan alueellemme. Vaikka raitiustoimintaaate sai sijaa myös alueella, sen rakentamia raittiusseurantaloja ei Keski-Karjalassa ole, vaikkakin niitä rakennettiin Etelä- ja Länsi-Suomeen. Työväenaate saapui keskuksiin mm. Kiteelle ja Värtsilään aluksi wrightilaisessa muodossa, sillä alueella ei ollut torpparikysymystä, vaan aatetta siivitti elämän- ja elintason, koulutuksen sekä sivistysolojen paranta...