163. Kiteen kirjasto

Kiteen kirjasto oli pitkään ainoa kunnan ylläpitämä kulttuuripalvelu, jonka alkuvaiheet olivat vaatimattomat mutta sitkeät. Vielä 1940-luvulla kirjasto toimi kunnantalolla, mutta 1950-luvulle tultaessa ahtaat ulkoiset puitteet eivät enää vastanneet kasvaneen toiminnan laajuutta. Vuonna 1950 kirjasto siirrettiinkin kirkonkylän paloaseman toisen kerroksen huoneeseen, missä sivutoimisesta kirjastonhoitajan tehtävästä vastasi puutarhuri Kyösti Salomaa. Kirjastoa aiemmin pitkään hoitaneiden Timosten tavoin myös Salomaa pätevöityi tehtäväänsä koulutuksen kautta. Hänen johdollaan kirjasto otti seuraavan suuren harppauksen vuonna 1954, jolloin se muutti ajanmukaisiksi luonnehdittuihin 120 neliömetrin tiloihin kirkonkylän uudelle keskuskansakoululle. Uusien neliöiden ansiosta kirjastosta voitiin vihdoin erottaa oma osasto pelkästään käsikirjasto- ja lukusalikäyttöön.

Samaan aikaan kirjastopalveluja vietiin aktiivisesti myös sivukylille. Vuonna 1950 lainausasema toimi Juurikkasalon koululla, ja neljä vuotta myöhemmin niitä löytyi jo Papinniemeltä, Juurikkajärveltä, Korkeakankaalta ja Ruppovaarasta. Kun kunta vielä vuonna 1955 vastaanotti Rääkkylän kunnan lahjoittamana Heinoniemen piirikirjaston, verkosto laajeni nopeasti niin, että vuonna 1960 lainausasemia oli jo peräti neljätoista. Työtä tehtiin pitkälti kutsumuksesta ja harrastuneisuudesta, sillä kirjastonhoitajien palkkaus jäi säännöllisesti alle suositusten, mistä kirjastotarkastaja huomautti tarkastuskertomuksissaan. Tehtävien määrän kasvaessa päätoimisen henkilökunnan palkkaamista ryhdyttiin harkitsemaan ensimmäisen kerran vuonna 1958, jolloin kantakirjaston johtokunta esitti määrärahaa kirjastoapulaisen palkkaamiseksi kouluvuoden ajaksi.

Keskuskansakoulun tilojen käytyä vuosien saatossa auttamatta pieniksi koitti kirjaston historiassa todellinen käännekohta 1970-luvun puolivälissä. Elokuussa 1976 kirjasto pääsi muuttamaan Kiteen yläasteen uudisrakennuksen yhteyteen valmistuneisiin tiloihin, ja vuonna 1977 Kitee–Tohmajärvi-lehti uutisoi näyttävästi uuden pääkirjaston virallisista vihkiäisistä. Kirjastonhoitaja Marjariitta Laamanen totesi tuolloin ylpeänä Kiteen saaneen yhden koko maakunnan uusimmista kirjastorakennuksista. Nyt vihityt 840 neliömetrin tilat olivat entiseen verrattuna noin kolminkertaiset, mikä toi kaivattua väljyyttä, kasvunvaraa ja täysin uudenlaisia palveluja. Kirjastoon saatiin oma kerho- ja kokoontumistila järjestöjen vapaaseen käyttöön, 30 hengen musiikinkuuntelulaitteisto levyjen ja kasettien kuunteluun sekä uudenaikainen mikrofilmien lukulaite, jonka filmien hankinta tosin siirtyi vielä tulevaisuuteen.

Uudet tilat muuttivat kirjaston nopeasti myös eläväksi näyttely- ja tapahtumapaikaksi, jossa oli pidetty jo yli 70 teoksen maakunnallinen aluetaidenäyttely sekä valokuvanäyttely. Vihkiäisjuhlassa jaettiin myös Pajari-näytelmäkilpailun palkinnot kiteeläissyntyiselle Helvi Pirhoselle, joensuulaiselle Sulo A. Laineelle sekä kirjailija Lilli Vuorelalle, ja tulevalle vuodelle kirjastoon tavoiteltiin asiantuntijavieraita aina avaruusasiantuntija, tekniikan tohtori Pertti Jotunia myöten. Vaikka lähes kuukauden kestänyt muutto laski vuoden 1976 lainauslukuja hieman edellisvuodesta – pääkirjastosta annettiin 66 800 ja kirjastoautosta 51 980 lainaa – uuden kirjaston vetovoima näkyi heti syksyllä peräti 20 prosentin lainauskasvuna. Erityisesti nuoret ottivat uuden kirjaston omakseen, sillä he muodostivat jo puolet koko kirjastotoimen lainaajista, ja tulevaisuuden tavoitteeksi asetettiinkin tiedotuksen tehostaminen aikuisväestön ja sivukylien aktivoimiseksi.

Nyt lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin historia on jälleen toistamassa itseään, sillä vuoden 1976 uudisrakennus Opintiellä on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Kiteen kaupunki on käynnistänyt uuden kirjaston valmistelun ja varannut talousarvioonsa 150 000 euroa hankkeen suunnitteluun, jota vauhdittaa kaupunginhallituksen nimeämä suunnitteluryhmä osana keskustan kehittämistä. Paloaseman yläkerrasta ja koulujen luokista alkanut matka on näin siirtymässä kohti seuraavaa modernia aikakautta.

Vanhat kuvat vuodelta 1977: Koti-Karjalan arkisto