141. Kiteen Osuuskassan historia Pohjois-Karjalan Osuuspankiksi
Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an 1
Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an 2
Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an 3
Kiteen osuustoiminnallinen rahalaitostoiminta kehittyi vaiheittain 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Osuustoimintalain voimaantulo mahdollisti paikallisten kassojen perustamisen, ja niin Kiteelle syntyi ensin Ruppovaaran kyläkassa vuonna 1903 sekä Kiteenlahden osuuskassa vuonna 1907. Nämä varhaiset kassamuodot loivat perustan myöhemmälle kehitykselle ja valmistivat paikkakuntaa varsinaisen pitäjäkassan syntyyn.
Pitäjäkassan perustamista edelsi merkittävä kokous 28. maaliskuuta 1917 Kiteen osuusmeijerin vuosikokouksen jälkeen, jossa suuri joukko kiteeläisiä kokoontui keskustelemaan suurosuuskassan tarpeellisuudesta. Pellervon konsulentti I. Leppälä piti tilaisuudessa esitelmän siitä, kuinka suurosuuskassa voisi toimia maalaisten pankkilaitoksena ja mitä merkitystä sillä olisi erityisesti Kiteelle. Keskusteluissa korostui tulevan osuuskaupan perustamisen tärkeys, ja lopulta päätettiin perustaa suurosuuskassa, jonka nimeksi asetettiin ‘Kiteen osuuskassa’. Säännöiksi hyväksyttiin Pellervon mallisäännöt ja osuusmaksuksi määrättiin 100 markkaa rajattomalla lisämaksuvelvollisuudella. Hallitus valittiin hankkimaan säännöille vahvistus valtioneuvostolta.
Myöhemmin, johtuen haasteellisista ajoista Valtioneuvosto vahvisti säännöt 27. elokuuta 1919, mikä vakiinnutti Kiteen osuuskassan aseman. Hallitus koostui puheenjohtaja Akseli Branderista, varapuheenjohtaja W. I. Alhaisesta sekä jäsenistä Uuno Suvannosta, Heikki Komulaisesta ja Onni Tuomelasta. Kirjanpitäjänä toimi Kalle A. Eronen. Kassa toimi lainaus- ja säästökassana ja sen jäsenet vastasivat osuuskunnan sitoumuksista rajattomasti. Kokoukset kutsuttiin koolle kuuluttamalla niitä seurakunnassa tai paikallislehdessä.
.jpg)
Varsinainen Kiteen pitäjäkassa aloitti toimintansa vuoden 1922 alkupuolella Kiteen Osuuskaupan puotikammarissa. Kun meijerinisännöitsijä Knud Knudsen siirtyi osuusmeijerin kirjanpitäjäksi, siirtyi myös kassan toiminta meijerin konttoriin ja jatkui siellä vuoteen 1926 asti. Tämän jälkeen kassa muutti vanhaan kunnantaloon, jossa se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1934 saakka, jolloin se siirtyi uudisrakennettuun Valkoiseen taloon.
.jpg)
Varsinainen Kiteen pitäjäkassa aloitti toimintansa vuoden 1922 alkupuolella Kiteen Osuuskaupan puotikammarissa. Kun meijerinisännöitsijä Knud Knudsen siirtyi osuusmeijerin kirjanpitäjäksi, siirtyi myös kassan toiminta meijerin konttoriin ja jatkui siellä vuoteen 1926 asti. Tämän jälkeen kassa muutti vanhaan kunnantaloon, jossa se jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1934 saakka, jolloin se siirtyi uudisrakennettuun Valkoiseen taloon.
Näin Kiteen osuustoiminnallinen pankkitoiminta kehittyi pienistä kyläkassoista kohti vahvaa ja järjestäytynyttä pitäjäkassaa, joka palveli koko alueen väestöä ja vahvisti paikallista taloutta.
Kiteen Osuuskassan ensimmäinen oma toimitalo on merkittävä osa paikkakunnan talous- ja yhdyskuntahistoriaa. Hanke käynnistyi 1930‑luvun lopulla tarpeesta siirtää kassan toiminta kunnantalon syrjäisestä sijainnista kirkonkylän keskustaan. Karjala-lehti julkaisi rakennusurakkailmoituksen 15.10.1937, jonka mukaan tiilinen toimitalo tarjottiin urakoitsijoiden rakennettavaksi, piirustusten ja työselitysten ollessa nähtävillä kassan toimistossa.
Keväällä 1938 Kiteen Osuuskassa teki virallisen päätöksen oman toimitalon rakentamisesta Naiskäsityökoulun ja Osuuskaupan väliselle tontille. Päätös vahvistettiin 16.4.1938 pidetyssä kevätkokouksessa, jossa hyväksyttiin myös tonttikauppa ja aiemmin annettu urakkasopimus. Kokouksessa todettiin, että kassan liikevaihto oli jo vuonna 1937 noin 8 miljoonaa markkaa ja tallettajien säästöt 2 miljoonaa markkaa – osoitus toiminnan kasvusta ja tilantarpeesta.
Urakoitsijaksi valittiin H. Havukainen Kiteenlahdesta. Kolmikerroksinen tiilirakennus valmistui loppuvuodesta 1938. Kansan Voima kuvasi uutta taloa joulukuussa 1938 “ajanmukaiseksi ja valoisaksi” julkisrakennukseksi, joka edusti modernia rakentamista ja vahvisti Kiteen asemaa yhtenä Pohjois-Karjalan kehittyneimmistä pitäjistä.
Valmistuneessa rakennuksessa oli: kellarikerroksessa keskuslämmitys, sauna, pesuhuone, talouskellarit ja puusuoja toisessa kerroksessa avara toimistosali kassaholveineen sekä hallituksen kokoushuone yläkerrassa asuinhuoneistoja, joista avautui kaunis näköala kirkonkylään.Rakennus oli valmistuessaan yksi keskustan merkittävimmistä liikerakennuksista yhdessä Osuuskaupan myymälän ja Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeen rakennuksen kanssa, jotka nousivat samoihin aikoihin Kiteen keskustaan.
Kassa muutti uusiin tiloihin vuodenvaihteessa 1938–1939 ja siirtyi palvelemaan asiakkaita joka arkipäivä ammattitaitoisen henkilökunnan voimin – palvelutason, joka tuon ajan maaseudulla oli vielä harvinaista.
1930–40-luvuilla Kiteen Osuuskassa kasvoi nopeasti, kun pienemmät kyläosuuskassat alkoivat sulautua siihen. Jo vuonna 1936 sekä Kiteen seurakunta että Ruppovaaran Osuuskassa liittyivät kassan jäseniksi. Sodan ja evakuointien myötä luovutetuille alueille jääneitä siirtokassoja sulautui osin Kiteen kassaan ja väestön siirtyessä Kontiolahden ja Polvijärven kassoihin.
Sodan jälkeinä vuosina kassan toimiala laajeni huomattavasti. Painopisteinä olivat: siirtoväen uudisrakennukset, maatilojen lainoitus, sähköistystyöt, teollistumisen alku 1950-luvulla ja näin Kiteen kassasta kehittyi laajemmin koko väestöpohjaa palveleva kassatoiminta.
Viimeinen erillinen kyläosuuskassa, Heinoniemen Osuuskassa, sulautui vuonna 1958, minkä jälkeen Kiteen Osuuskassa oli selkeä alueellinen keskusrahasto.
Kiteen Osuuskassan toimitalo palveli vuosikymmenten ajan monenlaisissa rooleissa:vuodesta 1945 yläkerta oli varattu toimitusjohtajan asunnoksi, Kiteentien puoleinen pääty vuokrattiin alusta alkaen Postille (sekä ylä- että alakerta), rakennuksessa toimintaansa aloitteli 1960-luvun alkupuolella Kiteen paikallislehti (myöh. Koti-Karjala). Lisäksi Osuuskassan siirryttyä talosta toisaalle myöhemmin tiloissa sijaitsivat sairasvakuutustoimisto ja Kansaneläkelaitos.
1950-luvun kasvava liiketoiminta teki talosta vähitellen ahtaan. Ratkaisua uuden toimitalon tarpeeseen etsittiin jo vuosikymmenen puolessa välissä, mutta se toteutui vasta 1960-luvun vaihteessa, kun kassalle rakennettiin uusi, tilavampi rakennus.Vanha toimitalo purettiin vuonna 1974. Neljä vuotta myöhemmin, 1978, samalle tontille nousi Teletalo, joka avasi uuden luvun Kiteen keskustan palvelurakenteessa.
1950-luvun lopulla Kiteen Osuuskassan toiminta kasvoi vauhdilla, ja lisätilan tarve kävi ilmeiseksi. Aluksi pohdittiin vanhan toimitalon korottamista ja laajentamista, mutta arkkitehti Tuomas Väyrysen arvion jälkeen suunnitelma hylättiin. Samoihin aikoihin selvitettiin mahdollisuutta hankkia uusi tontti seurakunnalta vanhan Säästöpankin ja Romolan pikkupappilan väliseltä alueelta. Ajatus kuitenkin vaihtui nopeasti, ja vuonna 1959 tilattiin vielä laajennuspiirustukset nykyisen toimitalon kaksikerroksisesta siivestä. Suunnitelmat muuttuivat jälleen toimitusjohtajan vaihdoksen myötä, ja uusi johtaja Yrjö Korhonen suuntasi katseen kokonaan uusiin tontteihin Osuuskaupalta.
Osuuskaupan omistamat Kulmala- ja Kahvila-tilat Kiteentiellä saatiin hankittua, ja niille nousi vuonna 1960 uusi Osuuskassan talo. Kitee-lehti kuvasi 27.8.1960 keskustan modernisoituvaa ilmettä: Osuuskaupan vastapäätä valmistuva Osuuskassan rakennus liittyi uudenaikaisiin kohteisiin, kuten Shellin huoltoasemaan, lääkäriasemaan ja keskikoulun persoonalliseen rakennukseen.
Uudessa toimitalossa pankin toiminta käynnistyi vuoden 1961 aikana. Rakennuksessa oli pankin lisäksi aluksi apteekki ja myöhemmin Osuuskaupan kenkä- ja kemikalio-osasto. Kuuden asuinhuoneiston lisäksi talossa toimi vuosikymmenten aikana useita vuokralaisia. 1970-luvulle tultaessa Osuuspankiksi muuttunut Osuuskassa tarvitsi jälleen lisää tilaa.
Jo vuonna 1966 pankki oli ostanut lisämaata Stepan Stepanovin perikunnalta talon kirkonpuoleiselta reunalta. Puretun Stepanovin talon paikalle alettiin suunnitella lisäsiipeä As. Oy Olkontien kanssa. Myöhemmin Osuuskaupan kenkäosaston siirryttyä pois vapautui lisää tilaa pankin käyttöön. Osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi vuonna 1970 koko Suomen laajuisessa rakenneuudistuksessa, myös Kiteen Osuuskassa.
Kasvu jatkui, ja vuonna 1976 pankin tilat laajenivat merkittävästi, kun Sokokseksi muuttuneen Osuuskaupan suuntaan rakennettiin kuution muotoinen lisäosa. Pankkisali kasvoi aiemmasta 140 neliöstä peräti 433 neliöön, ja uusiin tiloihin sijoitettiin myös Kiinteistökeskus.
Vuonna 2023 Kiteen Osuuspankki fuusioitui Pohjois-Karjalan Osuuspankkiin. Nykyään perinteikkäässä päätalossa toimii edelleen Pohjois-Karjalan Osuuspankin Kiteen konttori sekä muita palveluita, kuten kauneussalonki ja isännöintipalvelu.
Emil Uuksulaisen kuvasarja 1970-luvun alusta Kiteentieltä näyttää paitsi Osuuspankiksi muuttuneen Osuuskassan rakennuksen niin uuden Osuuskaupan Sokos-tavaratalon muovaaman Kiteen keskustan.
Kommentit
Lähetä kommentti