114. Harjula – Hirvola

114. Harjula – Hirvola



Tohmajärvellä ei ollut virkataloja papeille lukuun ottamatta kirkkoherran pappilaa Kirkkoniemessä. Siksi muut papit joutuivat hankkimaan omat tilansa ja talonsa. Tässä historiakatsauksessa keskitytään lähinnä yhteen näistä papintaloista eli Harjulaan ja sen asukkaisiin.



Klement Tollianderin poika Martin oli hankkinut Harjulan Kemiestä, jossa hänen jälkeensä asui tilakirjojen mukaan myös hänen leskensä, arrendaattori Sven Stillen tytär Anna. Pikkuvihan aikana talonsa, omaisuutensa ja perheensä menettänyt kappalainen Johan Wegelius asui puolestaan Viekilää ja Pörkkilää. Wegelius oli onnistunut lokakuussa 1741 pakenemaan venäläispartion sytyttämästä talosta yön pimeyteen talon ja omaisuuden tuhoutuessa tulessa . Hänen nuori vaimonsa sekä 4-vuotias poikansa ja 2-vuotias tyttärensä jäivät venäläisten vangeiksi.

Seuraavien kuukausien aikana ainoa paikkakunnalle jäänyt pappi, Johan Wegelius, hautasi satoja vainajia ja kävi ympäri pitäjää lohduttamassa sodan jalkoihin jääneitä seurakuntalaisia. Tässä työssään hän kärsi usein itsekin nälkää ja sai omien uhraustensa vuoksi aikalaisiltaan täyden luottamuksen. Myöhemmin hänen elämäänsä tuli myös valoisampia aikoja, kun hän sai perheensä vahingoittumattomana takaisin vankeudesta.



Wegeliuksen vangiksi joutuneesta tytöstä Catharina Margaretasta (Kaisa) kasvoi nuori nainen, joka konfirmoitiin 19-vuotiaana 21.1.1759. Vanhin veli Johan Henrik oli avioitumisen myötä jäänyt asumaan Viekilään. Nuorin veli Gabriel puolestaan oli vuokrannut Rantalan ja ottanut siskonsa Kaisan mukaan taloudenhoitajaksi uuteen paikkaan. Gabrielista tuli myöhemmin 1770-luvulla Tohmajärven kanttori.

Tie Rantalaan kulki Harjulan pihapiirin kautta. Ehkä juuri kulkureitin takia Harjulassa vietettiin joulukuussa 1766 häitä, kun Catharina Margareta ja Harjulan nuorempi 25-vuotias isäntä Joachim Tolliander sanoivat toisilleen papin edessä ’tahdon’. Kun nuoren parin perhe kasvoi ja Harjulan pääisäntä Johan jatkoi talossa, oli perheen etsittävä uutta toimeentuloa ja asumispaikkaa.



Tohmajärven pitäjä oli tuolloin laajimmillaan ja siihen kuului kaksi kappelia Kiihtelysvaara ja Pälkjärvi. Pälkjärvellä avautui 1770 kanttorin virka edellisen viranhaltijan juopottelun vuoksi. Pätevää lukkaria oli palkan pienuuden vuoksi vaikea löytää ja vuonna 1771 Joachim Tolliander kelpuutettiin kappelin kanttoriksi ja perhe muutti Pälkjärvelle Harjulasta.



Tila jatkoi suvussa Johanin isän siskon Elisabethin ja tämän puolison Joakim Neiglickin hallinnassa ja myöhemmin suvun hallinnassa lunastettuna perintötilaksi vuodesta 1806 eteenpäin. Viimeinen Toljander-nimen omaava isäntä oli Harjulassa Aleksander Gabriel Juhonpoika (1839-1905). Hänen aikanaan vuonna 1859 mäelle kohosi pohjalaisten talonrakentajien rakentama kaunis empiretyylinen aumakattoinen asuinrakennus, johon on myöhemmin rakennettu aumakattoinen lasiveranta kahdella sisäänkäynnillä.



Aleksander oli avioitunut aiemmin kiteeläisen Elisa Antintytär Kankkusen kanssa. Pariskunta oli lapseton ja Aleksanderin kuoleman jälkeen Elisa avioitui onkamolaisen Heikki Hirvosen kanssa, joka puolestaan myöhemmin avioitui Olga Maununtytär Niemelän kanssa. Heidän tyttären Hellin puolison Laurin aiemmasta avioliitosta Aune Siviän kanssa syntyi historian professorina ja kirjailijana tunnettu sekä mittavan elämäntyön karjalaisuuden tutkijana tehnyt tohmajärvinen Veijo Salonheimo vuonna 1924. Tila ja rakennukset ovat edelleen suvun omistuksessa ja sitä on kehitetty ajan tarpeita vastaavaksi.

Harjula – Hirvola on rakennettu kauniille harjun laelle, josta aukeaa edelleen kauniit peltomaisemat rikkoutumattoman pihapiirin kanssa Kirkkotielle. Rakennukset on kaavassa merkitty

kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Ne kuvastavat hyvin menneiden aikojen tilojen sekä pelto- ja metsämaiden rytmitystä alueella.