122. Karhu-sukset ja Kiteen suksitehdas

Suomeen syntyi 1880-luvulla kotiteollisuutta ja siihen liittyvänä pienimuotoista suksituotantoa. Parhaimmillaan Suomessa oli yli 200 suksiseppää tai suksipajaa. Tuote oli maakuntien perinteestä riippumatta yksipuinen ja pohjaltaan tervattu. Tekotapa oli aihio kirveellä muotoillen ja höylällä siloittaen. Kaarevuutta saatiin jännittämällä suksi paininpuilla. Suksisiteet olivat joko nahkaa tai tuohta. Vasta 1920-luvulla rauta yleistyi siteissä.

Vuonna 1916 lahjakas liikemies Arno Hohental huomasi suksien valmistuksessa houkuttelevat markkinat ja hän perusti osakeyhtiön Oy Urheilutarpeita – Sportartiklar Ab:n, Muina osakkaina olivat Karl Stockmann, Walter Flander, Emil Lampinen, Juho Halme ja Lauri Pihkala. Jo varhaisessa vaiheessa liikemerkiksi vakiintui vaakunamainen ’hiihtävä karhu’. Alkuvaiheista saakka monipuolisia urheiluvälineitä valmistava osakeyhtiö valmisti Porvoossa myös suksia. Läpimurto tuotemerkille oli Antwerpenin olympialaiset vuonna 1920 ja ’hiihtävä karhu’ alkoi symboloimaan laatua. Turisti-lehden mainos vuodelta 1917 rohkaisee kuluttajia: ”Käyttäkää ainoastaan kotimaisia urheiluvälineitä”. Mainos luettelee tuotteita, joita yritys valmistaa ja listan ensimmäisenä ovat sukset.

Yrjö Halmeelle antamassaan haastattelussa 1.6.1923 Kotimainen työ-lehteen Arno Hohenthal kertoo kiintymyksen syttymisestä suksituotantoon: ”Oy Urheilutarpeiden johtaja, hra A. Hohenthal kertoi tämän kirjoittajalle erään kokemuksensa vuodelta 1911. Hän käväisi silloin Venäjällä saadakseen suomalaiselle sukselle tilauksia. Moskovasta hän sai 15,000 parin tilauksen, mutta ehdolla, että ne tehdään tilaajien piirustuksien mukaan. Heille ei kelvannut silloin suomalainen suksi, oikeiden hiihtäjien suksi. Hra Hohenthal ilmoitti iloisena suomalaisille suksen valmistajille, että nyt he voivat saada työtä, jos tekevät mallin mukaisia suksia Venäjää varten. Mutta joka mies vastasi: elleivät suomalaiset sukset kelpaa, niin olkoot ilman! Asia oli sillä selvä. Ruotsalainen tehdas sai 15,000 parin tilaukset. Se lähetti Venäjälle suksipareja, joissa toinen suksi oli koivua, toinen haapaa tai mäntyä. Kaikki meni siellä täydestä ja tehdas ansaitsi hyvät rahat. Suomalaiset, vanhoillaan pysyvät suksentekijät, menettivät erinomaisen tilauksen ja tietysti myöskin voitot.

Ihanteellisuus ja vanhoillisuus ei tässä asiassa vedellyt. Hra Hohenthal päätti silloin perustaa tehtaan, joka valmistaa myöskin ulkomaita varten sellaista tavaraa, jota siellä, missä suomalaisella suksella ei ole menestystä, voitaisiin myydä. Suunnitelma toteutettiin ja Oy Urheilutarpeita on jo vuosikausia ollut uudenaikaisten, ajanmukaisimpien suksien huomattavin valmistaja ja on se siten osaltaan edistänyt suomalaisten voittojen saavuttamista. Suomalainen suksi on edelleen voittamaton lakeuksilla, missä risukoita, louhikoita tai mäkiä ei ole esteenä. Mutta kun niihin tullaan, luikertelee uusi suksityyppi keveästi esteistä. Se on »sesam» — joka aukaisee suomalaiselle hiihtäjälle maailman maineen.”

Oy Urheilutarpeiden nimi muuttui vuonna 1966 Oy Urheilu-Karhuksi ja Tiitola Oy:n ostamisen myötä vuonna 1973 Karhu-Titaniksi. Karhun suksituotanto siirtyi yhdistymisen myötä Kiteelle vuonna 1972 Askolasta. Karhu-Titan puolestaan fuusioitiin Asko Oy:n konserniin vuonna 1996 ja liiketoimintaa jatkoi Karhu Sport Oy. Samalla Asko luopui osasta Karhun liiketoiminnasta ja suksi- ja urheilujalkinetuotanto myytiin Kiteellä toimivalle johdolle, joka jatkoi suksien valmistusta nimellä Karhu Sporting Goods Oy.

Karhun lisenssioikeuksien menetyksen myötä Kiteen tehdas joutui vaikeuksiin vuonna 2013, mutta yritys jatkoi toimintaansa samana vuonna perustetulla KSF Sport Oy nimellä. Valmistukseen siirtyivät Yokon ja Järvisen sukset. Kolme vuotta myöhemmin 2015 Karhun sukset palasivat tuotantoon Kiteelle. Yrityksen toimintaa johtaa hiihdon maailmanmestarina ja kuusinkertaisena olympiamitalistina tunnettu Harri Kirvesniemi. KSF Sport Oy:n uusin innovaatio ovat sotilaskäyttöön tarkoitetut NATO-sukset, joiden kantavuus ja käytettävyys ovat edistykselliset verrattuna aiempiin sotilas- ja metsäsuksiin. Kiteellä oleva yritys työllistää 30 henkeä ja suksituotanto on 15 000- 20 000 paria vuodessa.

Ekskurssi: Suksen pitkä lyhyt historia

Maailman vanhimmat suksilöydöt sijoittuvat Venäjälle (6000 eKr.), Ruotsiin (3200 eKr.) ja Suomeen (3245 ekr.). Vanhin suksipari puolestaan on löydetty Norjasta. Vanhimmat kalliomaalaukset mahdollisista hiihtäjistä löytyvät Altain Prefektuurista Kiinasta. Ne ovat ajoitettu 10 000-30 000 vuotta vanhoiksi. Suomen Sallasta löydetty Särkiaavan suksi löydettiin jo vuonna 1938 viemäriojaa kaivettaessa noin 1,5 metrin syvyydestä ja osoitti, että alueella on hiihdetty jo myöhäisemmällä neoliittisella kivikaudella.



Varhaisimpina aikoina sukset olivat eripariset. Liukusuksi oli pidempi ja sitä nimitettiin lylyksi tai paljakaksi. Potkusuksi oli puolestaan lyhyempi ja mahdollisesti karhennettu hirven tai poron nahkalla. Tätä suksea kutsuttiin kahluksi tai potaskaksi. Vanhimpia kirjallisia kuvauksia hiihdosta löytyy pitkän aikaa ennen kirjallista muotoa lauletusta Kalevalasta. Värikäs kuvaus Lemminkäisen hirvenhiihdosta saadakseen vaimoksi Pohjolan emännän tyttären löytyy mm. katkelma:



”Tuo on lieto Lemminkäinen,

Lykkäsi lylyn lumelle,

Kuni kyyn kulon-alaisen,

Solahutti suopetäjän,

Kuni käärmehen elävän.”