Nils Ludvig Arppe rakennutti vaurastuessaan vuonna 1840 Kiteen Koivikolle kartanorakennuksen. Toisen vaimonsa kuoltua hän avioitui vuonna 1856 Amalia Kristina Seitzin kanssa. Pari ehti elää yhdessä vain viitisen vuotta kun Arppen elämä päättyi äkisti vuonna 1861. Leski Amalia löysi uuden puolison vuonna 1866 Ilomantsin tuomiokunnan tuomarista Gustav Johan Järnefeltistä. Gustav Johan oli syntynyt Tohmajärvellä ja isä Gustav Adolf oli kruununvoutina omistanut Risteessä olevan Hovilan tilan. Pari avioitui 6.12. 1866 ja perheeseen syntyi vuosien 1867-73 aikana poika ja neljä tytärtä.
Tuore aviopari näyttää ensin asuneen Kiteen Koivikolla, mutta Gustav Johanin työ sekä Koivikon realisointi näyttää kypsyttäneen päätöksen siirtyä Tohmajärvelle. Koivikosta suurin osa myytiin 1860-luvun loppuvuosina maanmittari Axel Olivier Nordlundille, joka puolestaan möi Koivikon vuonna 1871 maisteri Axel Branderille. Aluksi Järnefeltin pariskunta asui Jouhkolassa, jossa oli vapautunut tilaa maanviljelyskoulun lakattua. Läheinen Everilä kuului ennen 1800-luvun puoltaväliä Ertola-nimiseen tilaan. Alunperin Everilä-nimi lienee juontunut 1740-luvulla tilaa isännöinneestä Eberhard Immosesta. Tila siirtyi myöhemmin Rautiaisen suvulle, joka vaikeina aikoina joutui sen pakkohuutokauppaamaan. Pakkohuutokaupasta tilan lunasti itselleen 1870-luvun alussa. Järnefelt ostaessaan tilan liitti siihen kauppojen avulla muita tiloja ja siirtyminen Jouhkolasta omalle tilalle alkoi tuntua todennäköisemmältä. Ainoastaan asuinrakennus oli vielä etsinnässä.
Pariskunta päätti siirrättää sitä varten puoliso Amalialle rakkaan Koivikon kartanon päärakennuksen Everilään, jonne se kohosi uudeksi kodiksi vuonna 1873. Järnefelt kehitti tilaa monipuolisesti ja pariskunnan yhteisen omaisuuden turvin se kohosi yhdeksi merkittävimmistä tiloista alueella. Gustav Johan sai kuitenkin halvauskohtauksen vain viisi vuotta Everilän kartanon siirron jälkeen ja joutu olemaan hoidossa Helsingissä. Myös lasten koulutus heidän kasvaessaan siirsi perheen arkea pääkaupunkiin. Toukokuussa vuonna 1883 päättyi Gustav Johan Järnefeltin elämä sairauden heikentämänä vain 60 vuoden iässä.
Kesäisin perheen elämä jatkui Everilässä aina 1890-luvulle saakka. Perheen vuonna 1870 syntynyt tytär Elin Ailama (Aili) muutti pysyvästi Everilään. Hän oli aktiivisesti mukana kehittämässä kouluhanketta Järventaukseen ja koulu toimikin ensiksi Everilässä. Myöhemmin myös koulun opettaja asui vuokralla kartanon majoitushuoneessa. Sunnuntai-iltana 12. tammikuuta 1896 todennäköisesti yläkerroksen haljenneesta uunista alkoi tulipalo, joka tuhosi Everilän kartanon. Kartanon palossa menehtyi myös koulussa opettajana aloittanut Aino Paldan. Kartanon irtain omaisuus pääosin onnistuttiin pelastamaan.
Seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana Everilä jäi ilman kehittäjää ja tila rapistui. Vuoden 1888-1899, 1903 huutokaupat sen osoittavat. Tila vaihtoi myös omistajia ja siitä lohkottiin myös torpparilain myötä myöhemmin tiloja. Vuonna 1918 tila tuli uudelleen myyntiin vapaaehtoisella huutokaupalla. Virmutjoen varrella Ilmeen rajoilla oli Jaakko Tenhonen etelämpänä perustanut ja kehiitänyt menestyvän tilan, joka oli alueen vauraimpia. Vuosikymmenen vaihteessa hän myi sen Lumivaarasta muuttaneelle Jumaha Miikulaiselle ja muutti itse Tohmajärvelle sekä osti Everilän tilan itselleen. Tenhosen suvun omistuksessa tila alkoi taas kehittyä ja vaurastua. Päärakennus rakennettiin uudelleen vuonna 1928 ja se purettiin vanhentuneena 1980-luvun vaihteessa. Tilalle kohosi myös kivinen navetta (1926) ja betoninen sikala (1930) Päärakennuksesta on edelleen nähtävissä metsän keskellä kivijalat. Tila on tänäänkin kehittyvä, toimiva maatila ja edelleen suvun omistuksessa ja tilan toinen nimi Tenhola on oikeutetusti vakiintunut vanhan nimen rinnalla. Vanhasta Everilästä on jäljellä alueella vanhaa puustoa sekä vanha talli-liiteri.
Kommentit
Lähetä kommentti