126. Kiteen Karjalaan jääneiden muistokivi

Evakkoperheet menettivät edesmenneet rakkaimpansa rajan taakse. Jo talvisodan jälkeen perustettiin 20.4.1940 Karjalan Liitto, jonka tehtäväksi määriteltiin vaalia siirtymään joutuneiden perheiden yhteistoimintaa ja Karjalaan jääneiden alueiden perintöä. Eräs juhlaperinteen muoto oli Karjalaan jääneiden muiston ylläpito ja vuonna 1950 Karjalan Liitto suositteli järjestöjään vaalimaan muistoa erityisesti toukokuun kolmantena sunnuntaina samaan aikaan kaatuneiden muistopäivän kanssa.
Seuraavana vuonna Karjalan Liitto suositteli pystyttämään Karjalaan jääneille eri paikkakunnille muistokiviä, joissa olisi mahdollista muistaa valtakunnan rajan taakse jääneitä rakkaitaan kuten Kanta-Suomessa asuvat saattoivat tehdä omilla hautausmaillaan. Samalla liitto esitteli viisi kuvanveistäjä Kirsti Liimataisen suunnittelemaa vaihtoehtoista mallimuistomerkin suunnitelmaa. Tiettävästi ensimmäinen muistomerkki paljastettiinkin jo seuraavana vuonna Humppilan seurakunnan hautausmaalla.

Yksi muistomerkkien pystyttämistä vauhdittanut tekijä oli Karjalan Liiton vetoomus vuoden 1952 piispainkokoukselle. Vetoomuksessa pyydettiin piispainkokousta edistämään aloitetta, että mahdollisimman monen seurakunnan alueelle sallittaisiin pystyttää rajan taakse jääneille vainajille muistomerkki. Piispainkokous puolestaan lähetti asian tuomiokapituleille ehdottaen niitä suhtautumaan mahdollisuuksien mukaan myönteisesti hanketta kohtaan.

Muistomerkkejä onkin liki jokaisella maamme paikkakunnista ja määrä lähentelee 300 kappaletta pääasiassa luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien mailla. Kiteellä muistomerkkiä alettiin suunnitella 1970-luvun lopussa ja se paljastettiin heinäkuun puolessa välissä vuonna 1979 Kiteen kirkon edustalla. Juhlapuheen tilaisuudessa piti agrologi Hannes Volotinen ja kiven paljastivat Eero Soininen ja Lauri Pirhonen. Kiven juurelle laskivat seppeleensä Kiteen karjalaiset, Kiteen vapaussoturit ja Savonlinnan karjalaiset, joita jälkimmäisiä oli vieraina paljastustilaisuudessa. Juhlaa jatkettiin seurakuntakeskuksessa, jossa kuultiin mm. kapteeni evp. Otto A. Pitkäsen lähettämä tervehdys. Juhlassa Aarne Luukkainen luovutti kiven seurakunnan hoitoon.

Miksi Kiteelle pystytettiin muistokivi niinkin myöhään? Osaselitys lienee siinä, että Kiteelle tulleet siirtolaiset olivat suurimmaksi osaksi Kiteen omilta luovutetuilta alueilta kotoisin, joten monien läheiset oli haudattu Kiteen kirkonkylän hautausmaille.

 

Toinen selitys liittynee koko alueeseen. Karjalan Liitto on ollut merkittävä karjalaisuuden ja yhteisyyden ylläpitäjä kaikkialla muualla Suomessa, mutta Pohjois-Karjalassa sillä ei ole tänäänkään piirijärjestöä. Syy lienee siinä, että täällä on aina eletty karjalaisessa kulttuurissa arkea todeksi.
Vuonna 1979 pystytetyn kiven suunnittelija on jäänyt tuntemattomaksi. Mustassa kivessä on kaunis kanteleen kuva ja teksti: KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOLLE. Polvehen kauniin Karjalan, jäivät rakkaamme rajojen taa, vaan muistojen kannel helkähtää, kaikesta Luojaa kiittämään. Muistomerkin pystyttivät Kiteen karjalaiset kesällä 1979.