152. Kinnusen vaatetusliike ja 'Kinnusen parkki'

 

Vaatetusliike Kinnunen Oy:n historiallinen taival ja sen mukanaan tuoma kulttuuriperintö muodostavat kiehtovan luvun itäsuomalaisen kaupankäynnin ja tekstiiliteollisuuden historiassa. Suvun virallinen kauppiastarina sai alkunsa kesäkuussa 1924, jolloin liikemies Janne Kinnunen sai Savonlinnan maistraatilta virallisen luvan rihkama- ja vaatetustavaroiden kaupan harjoittamiseen. Vaatimattomasta alusta käynnistynyt toiminta laajeni nopeasti pelkästä myymälästä teolliseksi vaatetehtaaksi, kun Janne Kinnunen perusti Savonlinnan Kauppa-Aitta Oy -nimisen yrityksen vuonna 1928. Tämä vaateusliike ja työllisti parhaimmillaan kymmeniä paikallisia asukkaita, kuten ammattitaitoisia ompelijoita, useiden vuosikymmenien ajan tehden yrityksestä merkittävän paikallisen työllistäjän. Yrityksen nimi täydentyi myöhemmin virallisesti Savonlinnan Kauppa-Aitta ja Savonlinnan Uudeksi Vaatetusliikkeeksi. Savonlinnan päätoimipisteen lisäksi perheyritys rakensi ja avasi sivuliikkeitä muihin kuntiin, laajentaen verkostoaan Sulkavalle sekä vuonna 1966 Parikkalaan.

Seuraava merkittävä kehitysaskel otettiin jo 1950-luvulla, kun perustajan poika, myöhemmin teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Martti Kinnunen astui perheyrityksen palvelukseen teknilliseksi johtajaksi vuonna 1956 ja otti toimitusjohtajan vastuun vuonna 1965. Hänen aikanaan yritys koki suuren murroksen, ja 1970-luvun alussa toiminta jakautui kahteen erilliseen yhtiöön: Sankar Puku Oy:hyn ja Pukinetavaratalo Kinnunen Oy:ksi. Martti Kinnusen visionäärisessä johdossa Sankar Puvusta kehittyi yksi Suomen merkittävimmistä miesten pukujen viejistä Neuvostoliittoon, ja suuren idänkaupan kukoistusvuosina tehdas valmisti ja vei itärajan taakse enimmillään liki 100 000 miesten pukua vuodessa. Samaan aikaan yritys piti vahvasti jalansijaa kotimaisessa kivijalkakaupassa, ja Savonlinnan Olavinkadulla toimi vilkkaana Kinnusen perheen vaatemyymälöitä, kuten Kinnunen Oy:n vaatetusliike, kätevä pikamyymälä sekä erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla alueen nuorison suureen suosioon noussut Farkku-Kinnunen.

Erityisen omaleimaisen ja pitkän historian Vaatetusliike Kinnunen jätti Kiteen sivuliikkeen vaiheisiin, joiden pohja valettiin vuonna 1963. Tuolloin Pukinetalo Kinnunen osti Kiteeltä, keskeiseltä paikalta osoitteesta Kiteentie 8, Eero Durchmanilta vanhan tontin ja sille rakennetun puutalon, jossa oli aiemmin toiminut perinteinen sekatavarakauppa. Tämä vanha puurakennus palveli vaateliikkeenä sen viimeiset vuodet, kunnes Kinnunen purki sen ja rakensi tilalle uuden, modernimman kivirakenteisen liikerakennuksen.Rakennus valmistui vuonna 1980. Uuden modernin liiketalon kokonaispinta-alaksi tuli noin 700 neliömetriä, josta Pukimotalon osuus liiketiloista oli noin 400 neliömetriä, Kirja-Infolle osoitettiin 200 neliömetriä ja loppuosa jäi varastotiloiksi. Harjannostajaisissa puhunut toimitusjohtaja Martti Kinnunen totesi liikkeen olevan myynnillisesti ensimmäisellä tilalla ja kertoi talon mahdollistavan kiteeläisten ja ympäristökuntien asukkaiden entistä paremman palvelun sekä myyntiosaston laajentamisen. Hän totesi myös yritys- ja teollistamistoiminnan edistyneen Kiteellä harvinaisen nopeasti.

Kiteen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reino Kareinen puolestaan esitti tilaisuudessa kunnan tervehdyksen ja piti uuden talon saamista iloisena asiana koko Keski-Karjalan alueelle. Kareinen korosti kunnan pyrkivän kaikin keinoin edistämään palvelutoimintoja, jotta palveluja ei tarvitsisi lähteä hakemaan omaa pitäjää kauempaa, ja piti tärkeänä kaikinpuolista yhteistoimintaa kehitysalueella.

Uuden liiketalon pääurakoitsijana toimi Rakennusliike A. Taskinen, ja työmaan rakennusmestarina toimi Kyösti Kuokkanen. Kuokkanen esitti tilaisuudessa kiitokset hyvästä rakennustyömaan yhteistyöstä ja totesi, että hanke työllisti keskimäärin kymmenen henkilöä, mikä oli rakennusalan työllisyystilanteen kannalta erittäin tärkeää rakennusalan koettua tuona talvena yhden viiden vuorokauden heikoimmista jaksoista.

Vaikka liike toimi Kiteellä perinteisenä vaatekauppana, uuden kivitalon ympäristöstä muodostui täysin poikkeuksellinen ja suorastaan legendaarinen paikallisen nuorisokulttuurin keskus 1980- ja 1990-luvuilla. Liikerakennuksen edustalla oli leveä suojaisa lippa, jonka alle Kiteen nuoriso kerääntyi viikonloppuiltaisin viettämään aikaa ja tapaamaan toisiaan, minkä vuoksi hengailupaikka sai nuorison suussa ikonisen nimen ”Kinnusen lihatiski”. Samaan aikaan rakennuksen parkkipaikasta eli Kinnusen parkista muodostui alueen nuorison ja autoharrastajien virallinen kokoontumispaikka, jonne rullattiin iltaisin ajamaan sankoin joukoin myös naapurikunnista, kuten Tohmajärveltä saakka.

Kinnusen toiminta Kiteellä ja alkuperäisessä muodossaan Savonlinnassa päättyi lopulta perheyrityksenä 1990-luvun puolivälissä, jolloin sen viimeisenä yrittäjänä toimi Janne Kinnusen tytär Liisa Lammi, ja Kiteen tunnettu kiinteistö sekä alue siirtyivät myöhemmin kauppahuone Kupiaisen omistukseen. Kinnusen jättämä kulttuurinen perintö elää kuitenkin poikkeuksellisen vahvana, sillä Kinnusen parkin veteraanit ovat luoneet ilmiöstä elävän perinteen. Ylen uutisartikkelissa kuvataan, kokoontumisilmiö sai uuden alun sosiaalisessa mediassa, kun viiden henkilön ryhmä sai idean koota entiset nuoret muistelemaan menneitä ja tapaamaan kasvotusten. Ensimmäisen viikon aikana ryhmään liittyi yli 1 000 entistä ja nykyistä kiteeläistä, ja netissä jaettu yhteisöllisyys johti pian konkreettisiin, ikimuistoisiin nostalgiamuisteloihin ja yleisötapahtumiin Kiteen keskustassa Ylen raportoimalla tavalla.

Paikallislehti Koti-Karjalan artikkelit vahvistavat, että Kinnusen parkki yhdisti ja yhdistää edelleen suuren joukon 1980- ja 1990-luvuilla kultaisinta nuoruuttaan eläneitä kiteeläisiä. Ilmiön syvää juurtumista paikallishistoriaan kuvaa myös se, että jopa alueen poliisipäälliköllä on Koti-Karjalan haastattelussa elävästi muistissaan Kinnusen parkki ja sen merkitys nuorison valvonnassa ja kokoontumisajoissa. "Kinnusen parkin veteraanit" kutsuvat tapaamisiinsa avoimesti mukaan tohmajärveläisetkin, ylläpitäen vanhaa kuntarajat ylittävää nuoruusvuosien sidettä. Tapahtumia on järjestetty vuosien varrella muun muassa Kiteen Pallo-90:n luotsaamana sekä paikallisissa ravintoloissa, kuten Kiteen Karhussa ja Meijerin Baarissa, joissa nostalgian nälkäinen yleisö on päässyt nauttimaan elävästä musiikista, rockista ja yhteisistä tarinoista aina 2010-luvun puolivälistä 2020-luvun puoliväliin saakka.

Kinnusen vaateliike loppui 90-luvun alussa Kiteellä ja rakennus siirtyi Kupiaisen perheyritykselle ja myöhemmin sulautui laajennuksien myötä osaksi nykyistä Kupiasen kauppakeskusta.

Samaan aikaan Kinnusen perheen kauppiasperintö ei kadonnut kokonaan, vaan teollisen idänkaupan hiipuessa suvun perintö siirtyi Jannen pojanpojalle Pekka Kinnuselle ja hänen vaimolleen Jaana Kinnuselle. He perustivat vuonna 1992 Savonlinnan ydinkeskustaan nykyisen Muotitalo Pukin, joka jatkaa edelleen vilkkaana ja elinvoimaisena perheyrityksenä Olavinkadulla. Tämä uuden polven muotitalo on onnistunut mukautumaan ajan vaatimuksiin laajentamalla toimintaansa menestyvään verkkokauppaan sekä selviytymään voittajana talouslamoista, halpakauppaketjujen rynnistyksestä ja maailmanlaajuisista pandemioista.

Kuvat: Koti-Karjala ja Kitee-seura