Tohmajärven kirkonkylän maisema koki merkittävän uudistuksen 1970-luvun loppupuolella, kun paikkakunnalle ryhdyttiin puuhaamaan uutta, ajantasaista virastokeskusta Koti-Karjala Kun valtio ei ollut kovinkaan innokas virastotalon suunnittelusta paikkakunnalle, niin vuonna 1973 asetettiin kunnan toimesta työryhmä asiaa edistämään. Työryhmässä kypsyi ajatus kiinteistöosakeyhtiön perustamisesta hankkeen taustalle luovana ratkaisuna edistää rakennuksen mahdollistamista.
Hankkeen virallisena veturina toimikin Kiinteistö Oy Tohmajärven Toimistotalo, ja kyseessä oli aikakaudelleen tyypillinen valtion, kunnan ja paikallisten toimijoiden yhteisprojekti. Uusi valtion virastotalo sai paikkansa Kirkkotiellä, ja se pystytettiin aivan perinteikkään, vuonna kunnantalon vastapäätä kadun toiselle puolelle.
Rakennustyöt etenivät 1970-luvulla vauhdilla, ja hankkeen pääurakoitsijana toimi Rakennusliike A. Taskinen Ky. Tohmajärven mittakaavassa kyseessä oli suuri ja taloudellisesti merkittävä ponnistus, sillä rakennuksen kokonaiskustannusarvioksi laskettiin 5,25 miljoonaa markkaa. Työmaa saavutti tärkeän virstanpylvään maaliskuussa 1977, jolloin uutisoitiin rakennuksen nousseen harjaan ja perinteisiä harjannostajaisia päästiin viettämään torstaisena juhlapäivänä. Harjannostajaisuutisoinnissa silloinen kunnanjohtaja Teuvo Korpelainen painotti puheessaan, että tarve virastotalohankkeelle oli todettu Tohmajärvellä virallisesti jo 1950-luvulla, joten toteutus oli pitkään odotettu. Samalla tuotiin esille, että viranomaisten saaminen saman katon alle oli ratkaiseva askel paikallisen Kiinteistö Oy:n perustamiseen ja hankkeen läpiviemiseen.
Uusi, arkkitehtuuriltaan tasakattoinen ja selkeälinjainen kaksikerroksinen tiilirakennus valmistui lopulta saman vuoden loppusyksystä, ja virastotalon virallista luovutuspäivää vietettiin marraskuussa 1977. Tuoreeseen maamerkkiin muutti monipuolinen joukko paikallisia viranomaisia ja organisaatioita. Talon toiminnan sydämen muodosti Tohmajärven nimismiespiiri ja sen poliisilaitos, joiden myötä taloon asennettiin ajantasaiset toimistotilat, lupapalvelut ja viralliset putkatilat. Alkuvaiheessa rakennukseen asettuivat myös verotoimisto, Kansaneläkelaitos sekä kunnan sosiaalitoimi, maataloustoimisto ja musiikkiopisto. Lisäksi tiloissa sai paikkansa Metsänhoitoyhdistys, keskusmetsälautakunta Tapio ja piirimetsälautakunta.
Vuosikymmenten saatossa valtion paikallishallinnon rakenteet muuttuivat ja palvelut digitalisoituivat, minkä seurauksena nimismiesjärjestelmä lakkautettiin, ja niin poliisipäivystys kuin käräjäoikeuden istunnotkin siirtyivät lopulta suurempiin maakuntakeskuksiin. Tämä johti Kirkkotie 6:ssa sijaitsevan massiivisen virastotalon tyhjentymiseen alkuperäisestä käytöstään. Rakennus ei kuitenkaan jäänyt tyhjilleen, vaan se koki mielenkiintoisen muodonmuutoksen ja siirtyi yksityisen yritystoiminnan käyttöön.
Entiset valtion virkamiesten kansliat ja virastohuoneet saneerattiin majoituskäyttöön, ja talossa aloitti toimintansa Minimotel Tohmajärvi. Motellitoiminta on hyödyntänyt rakennuksen sijaintia lähellä Niiralan ja Värtsilän rajanylityspaikkaa tarjoamalla käytännöllistä, edullista ja omatoimista huone- sekä huoneistomajoitusta matkailijoille ja työkomennuksilla oleville. Entisen virastotalon tiloihin rakennettiin asukkaita varten jaetut keittiö- ja suihkutilat sekä sauna, ja osassa suuremmista tiloista toimii erillisiä liikehuoneistoja.
Seisessään edelleen jykevänä paikoillaan Kirkkotiellä tämä rakennus kantaa mukanaan poikkeuksellisen monipuolista historiaa, joka ulottuu tiukoista nimismiehen kuulusteluista aina nykyajan matkaajien lepopaikaksi.
Kuvat: Koti-Karjala lehti, Kitee-seura
.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti