133. Sortolampi
Suomesta löytyy kolme Sortolampi-nimistä vesistöä, jotka kaikki sijaitsevat Pohjois-Karjalassa eli Ilomantsissa, Joensuussa ja Kesälahdella. Nimityksen alkuperä on epäselvä, mutta nimi ei tuntuisi liittyvän ihmisten keskinäiseen sortamiseen. Ilmeisesti nimelle on se luonnontieteelllinen selitys, että kaikki Sortolammet ovat jääkauden aikaisia suppia varsin jyrkkäreunaisine rantoineen. Tällaiset supat ovat olleet alttiita suuremmille ja pienemmille rantapenkereen sortumille ja saaneet nimen sen perusteella. Kesälahdella sijaitseva Sortolampi on syntynyt jääkauden vetäytyessä alueelta luoteeseen noin 10 000 vuotta sitten. Se on tunnetuista Sortolammista keskikokoisin 3,1 hehtaarin laajuudellaan. Sortolammen pohjoispuolella kulkee luoteis-kaakkosuunnassa merkittävä muinaisranta, jonka jäänteitä on havaittavissa topografiassa aina Kesälahden Puruveden puoleisesta Paksuniemestä Pyhäjärven Savilahteen ja Ähkäänniemen kärkeen saakka. Välirauhan aikana Sortolammen ja kirkon välille sijoittui k