129. ”Karjalan kuninkaan” Gabriel Walleniuksen hauta

 

Gabriel Walleniuksen elämästä on jo varsin seikkaperäisesti kirjoitettu Jouhkolan hovin yhteydessä (julkaisu 56). Tässä on syytä laajentaa historiaa hieman leveyssuunnassa. Gabriel Wallenius syntyi 22. marraskuuta vuonna 1725 Tottijärvellä, joka kuuluu nykyiseen Nokian kaupunkiin. Hänen isänsä toimi seurakunnan kappalaisena. Sisarusparveen syntyi kaiken kaikkiaan kuusi lasta: neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Kolme pojista kuoli jo lapsena ja veljeksistä vain Gabriel siis sai varttua aikuiseksi. Vanhin tyttäristä, Maria, meni naimisiin henkirakuunain kornetin, aatelisen, Carl Christoffer Silfverswärdin kanssa ja asettui asumaan Vesilahteen. Nuorempi tyttäristä, Gertrud Katariina puolestaan avioitui Tottijärven kappalaisen Henrik Simosson Teleniuksen kanssa.

Gabrielin isän veli eli setä Jeremias valmistui myös papiksi ja toimi Pirkkalan kirkkoherrana. Täti Anna puolestaan avioitui Lemun kirkkoherran Nils Weckmanin kanssa ja toinen tädeistä Sara puolestaan avioitui Kivennavan kirkkoherran Henrik Melartapaeuksen kanssa. Gabrielin äiti Anna Kirckhoff oli perheen ainoa lapsi. Hänen isänsä toimi kenttäkersanttina isovihan aikaan.

Gabriel Wallenius avioitui itse Liperin kirkkoherran tyttären Kristina Posseniuksen kanssa. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista viisi oli poikia ja viisi tyttöjä. Vanhin tytär Katarina avioitui Kiteen kirkkoherra Herman Wegeliuksen kanssa ja tämän kuoltua uudelleen Gabriel Fabritiuksen kanssa ja asettui Puhokseen. Katariinan tyttärelle, Margaretalle syntyi puolestaan vuonna 1803 poika, joka sai nimekseen Nils Ludvig ja isänsä Nilsin mukaan sukunimen Arppe. Veli Josef asettui Joensuuhun ja kuoli 33-vuotiaana. Seuraava tytär Fredrika meni avioon varatuomari David Wegeliuksen kanssa ja he asettuivat Hattulaan. Tytär Sofia puolestaan avioitui luutnantti Carl Segercrantzin kanssa Akaasta. Pojista Karl kuoli jo kahden vuoden ikäisenä ja Gabriel jäi jatkamaan isänsä jälkeen Jouhkolan tilaa. Pehr-veljestä tuli Tohmajärven kirkkoherra. Erik-poika kohosi senaattoriksi ja maaherraksi ja kohotettiin aatelissäätyyn. Hän otti aatelissukunimekseen Wallensköld. Nuorin tyttäristä avioitui maaherra Abraham Molanderin, myöhemmin aateloituna Nordenheim, kanssa.

Vanhuutensa päivinä Gabriel Wallenius muutti Jouhkolan hovista omistamaansa Suorlahden hoviin ja kuoli siellä 82 vuoden ikäisenä 15. marraskuuta 1808. Hän ei ehtinyt kokea Suomen liittämistä Ruotsin vallan alta Venäjään. Wallenius haudattiin kuitenkin Tohmajärven kirkon lähelle. Kirkko oli ollut hänelle tärkeä ja sen eteen hän oli uhrannut aikaa ja varojaan. Toppeliuksen maalaukset olivat taiteilijan ohella kirkossa pitkälti Walleniuksen ansiota.

Walleniuksen haudasta huolehti pitkän aikaa suku. Kun suku alkoi vähentyä haudanhoitoa tarjottiin seurakunnan ylläpidettäväksi. Perjantaina 2. elokuuta 1935 haudalla pidettiin juhla, jossa hauta luovutettiin seurakunnalle. Tilaisuudessa Tohmajärven sekakuoro lauloi kanttori V. Sointulan johdolla ”Kaiken Herra kuule meitä”, jonka jälkeen maisteri Kurt Antell piti luovutuspuheen. Rehtori K.A. Wegelius juhlapuheessaan mainitsi mm. seuraavaa: ”Tämän historiallisen kummun alla lepäävät Pohjois-Karjalan suuri toimenmies kruununvouti Gabriel Wallenius ja hänen puolisonsa. Karjalan-tytär Kristina Sofia Possenius ynnä useita heidän lähimmistä omaisistaan…Hyvin myöskin tiedätte, että kruununvouti Gabriel Walleniuksen runsassatoinen elämäntyö ei ole voinut rajoittua vain yhden tai kahden pitäjän piiriin, vaan että hän on tehnyt suuriarvoista kulttuurityötä Pohjois-Karjalan ja samalla koko isänmaamme hyväksi. Hänen siunatun ja kaukonäköisen toimintansa kohteina olivat miltei kaikki yhteiskunnallisen elämän haarat. Walleniuksen esityksestä määrättiin 1775 annetulla asetuksella käytäntöön otettavaksi järjestelmällinen veronpano tätä ennen Karjalassa käytännössä olleen epävakaisen keski verojärjestelmän tilalle. Myöskin tärkeän itärajan puolustuksen järjestäminen ajanmukaiselle kannalle oli Walleniuksen sydämellä. Hän ehdotti nimittäin. että Karjalaan perustettaisiin vakinainen, värvätty, rajalle sijoitettava »Karjalan jääkärit»- niminen joukko-osasto, jonka ylläpitämiseen hän koetti suostuttaa talonpoikia ja sitoutui myös itse rahallisesti kannattamaan yritystä. ”

Tänään Gabriel Walleniuksen sukuhauta on löydettävissä Tohmajärven kirkkotarhan länsipuolelta. Hautapaasia ympäröi pieni kiviaita. Kivessä on Gabriel Walleniuksen ja hänen vaimonsa ohella muiden haudattujen sukulaisten nimiä ja tekstiä. Tekstit ovat paikoin himmentyneet liki lukemattomaksi ja hauta kaipaa pesua, sammaleenpoistoa ja mahdollista kunnostusta.