131. Kalpakivi Tohmajärven kirkkoniemessä

Jatkosodan 7. Divisioona perustettiin pääosin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan miehistä. Torjuntavoitossa 1944 sillä oli merkittävä osuus Syvärillä. Hintana oli se, että 7. Divisioona menetti maavoimien divisioonista toiseksi eniten eli 12 384 miestä kaatuneina. Seitsemänteen divisioonaan kuulunut Jalkaväkirykmentti 9 aloitti jatkosodan sotapolkunsa Tohmajärveltä ja kotiutettiin sen kautta.

Kun 7. Divisioonalle alettiin suunnitella muistomerkkiä, luonnolliseksi paikaksi asettui Tohmajärvi. Joensuulainen opettaja ja kuvanveistäjä Veikko Jalava sai tehtäväksi suunnitella sekä valmistaa muistomerkin. Jalavan muotokieli oli jo 60-luvun teoksissa muodostunut modernistiseksi ja kalpakivi muistuttaakin tyyliteltyä panssariestettä. Jalava teki myös reliefejä ja alueellamme hänen tekemänsä on rehtori K. A. Wegeliuksen muistolaatta Rääkkylän Kivisalmessa. Tohmajärven Kalpakivi -muistomerkki paljastettiin elokuun 11. päivänä vuonna 1973 eri puolilta Suomea saapuneiden noin neljän tuhannen juhlavieraan edessä. Paljastusjuhlan kenttähartaudessa oli mukana Kontiolahden varuskunnnan sotilassoittokunta ja puhujana rovasti Tauno Hopia.

Patsaan paljastuspuheen piti tuolloinen teologian professori Mikko Juva, joka oli ollut mukana jo talvisodassa ja myöhemmin jatkosodassa sotilaspastorina. Mikko Juvasta tuli myöhemmin Helsingin yliopiston kansleri ja sitten arkkipiispa. Juva oli palvellut sodan aikana miehiä ja mm. kapteeni Yrjö Keinosen komppaniaa sotilaspapin tehtävässä. Yrjö Keinosesta tuli myöhemmin sodan jälkeen 1960-luvulla puolustusvoimain komentaja. Kerrotaan, että Keinonen oli Helsingissä Akateemisessa Kirjakaupassa signeeraamassa ja edistämässä kirjaansa ”Kärkikomppaniana Syvärille”. Paikalle oli saapunut myös Mikko Juva, joka oli tuolloin kysynyt Keinoselta: ”Miksi sinun komppaniassasi ei lainkaan kiroiltu eikä pelattu korttia”. Keinonen oli vastannut: ”Koskas olet kuullut hautajaisissa kiroiltavan?”. Asia oli jäänyt siihen. Vastaus kertoi koruttomasti, millaisiin paikkoihin miehet rintamalla olivat joutuneet.

Patsaan luovutuksen jälkeen 7. Divisioonassa taistelleiden Kalpaveljien puolesta kukkalaitteen laski eversti Bertel Ikonen. Ikonen oli 7. Divisioonaan kuuluneen Jalkaväkirykmentti 9:n komentaja jatkosodassa 1943 alkaen lyhyttä siirtoa lukuun ottamatta ja hän myös kotiutti rykmentin marraskuussa 1944. Jalkaväkirykmentti oli koottu pääasiassa Enon, Kontiolahden ja Ilomantsin reserviläisistä.
Juhlallisuudet jatkuivat Tohmajärven yhteislyseolla, jossa oli rajajääkärikomppanian esittelemä raja-aiheinen näyttely sekä Pohjois-Karjalan varuskuntien ase-esittelyosastot. Yhteislyseon juhlasalissa oli maanpuolustusjuhla, jossa soittokunnan ja Joensuun Mieskuoron esityksien jälkeen juhlapuheen piti kenraaliluutnantti Olli Korhonen. Jatkosodan aikana Korhonen oli majuri ja joutui vuoden 1944 heinäkuun 4-6. päivien Tulemajoen taisteluissa sotavangiksi. Hän oli vankeuteen joutunut korkea-arvoisin upseeri sotiemme aikana. Korhonen pääsi palaamaan kuitenkin kotiin vielä saman vuoden jouluksi.

Kalpakivi seisoo kirkkomaan ja pappilan välisellä aukealla uimarannan yläpuolella. Muistomerkin perustassa lukee kohokirjaimilla KALPA ja kaiverretut vuosiluvut 1941-1944. Kiteen pohjoispuolta suojannut 7, Divisioona ulotti toimintansa aina Kiteenjoelle saakka, jossa Jalkaväkirykmentti 51 kävi jatkosodan alussa taistelut, jotka merkittävästi vaikuttivat Sortavalan vapauttamiseen.