10. Kiteen osuusmeijerin alue
10. Kiteen osuusmeijerin alue
Uudet opit ja tekniikat, kuten juuston valmistaminen ja tuotanto 1860-luvulta lähtien separaattori 1880-luvulla nostivat Suomen merkittäväksi voin viejäksi sekä Ruotsiin ja Venäjälle. Uusi osuustoimintalaki vuonna 1901 mahdollisti myös uudenlaisen yhteistuotannon.
Kun Suomessa siirryttiin vähitellen kaskenpoltosta karjanhoitoon, alkoi myös tarve kehittää säilyvämpiä maitotuotteita. Ensimmäiseksi tuli voi, mutta hankalat ja huonosti säilyvyyttä aiheuttavat menetelmät vaikeuttivat tuotantoa. Meijereitä oli syntynyt ensiksi Tanskaan ja sieltä ammattimiehet toivat ajatusta myös Suomeen. Suomen ensimmäinen meijeri perustettiin vuonna 1857 Kurkijoelle. Ensimmäiset meijerit olivat luonteeltaan varakkaiden kauppiaden yritysmeijereitä, osakeyhtiöitä tai kartanoiden yhteydessä toimivia.
Kiteellä meijeritoiminnan alku tapahtui kun Nils Ludvig Arppe perusti ensimmäisen kartanomeijerin Koivikolle 1840-luvulla. Myöhemmin Axel Emil Brander, ”Kiteen keisari” Akselin isä, osti Koivikon tilan 1871 ja perusti sinne meijerin uudestaan. Tämän meijerin yhteyteen tuli vielä vuonna 1877 meijeri- ja karjanhoitokoulu. Alkuaan sen oli perustanut Antti Juhana Mustonen Lieksaan jo 1867, mutta Mustosen kuoltua (1877) koulu siirtyi Koivikolle. Myös juustontuotanto alkoi Kiteellä Maanviljelysneuvoksetar Anna Branderin myötä kun Kuopion läänin Maanviljelysseura piti sitä varten kurssit Kiteen pappilassa vuonna 1864,. Koivikon juustot palkittiinkin ykköspalkinnolla Suomen ensimmäisessä voinäyttelyssä ainoana itäsuomalaisena meijerinä vuonna 1879.
Osuustoimintalain muutos synnytti myös Kiteellä uusia yrityksiä, joista eräänä ensimmäisistä Koivikon koulumeijeristä tehtiin vuonna 1902 Puhoksen ympäristön osuusmeijeri. Se valmisti tietä Kiteen osuusmeijerille ja toiminta Koivikolla päättyikin jo 1908, heti kun kirkonkylään perustettu uusi osuusmeijeri aloitti toimintansa. Osaltaan Kiteen osuusmeijerin syntymiseen Kiteenjärven rantaan vahvasti vaikuttivat myös innostavilla puheillaan P-K:n Maanviljelysseuran konsulentti Eero Hahl ja maanviljelysseuran silloinen sihteeri ja Akseli Branderin veli Uuno Brander jo 1900-luvun alussa.
Kun Puhoksen osuusmeijerin kehittäminen koko Kiteen kattavaksi estyi, perustettiin Kiteen osuusmeijeri vuonna 1906 Akseli Brander sekä Evald Winter toimiessa puuhamiehinä. Tontti löytyi Kiteenjärven rannalta ja 70 000 markan meijerilainan turvin höyryvoimalla toimiva kivinen meijeri nousi paikalleen vuonna 1908. Vuonna 1910 toimintaa laajennettiin viereiseen kaakossa olevaan alueeseen omalla sahatoiminnalla. Sahan rakennukset ovat sittemmin purettu. Meijerissä aloitettiin myös myllytoiminta, jonka korotettu laajennus sijaitsee nykyisen kivimeijerin päädyssä signeerattuna vuosiluvulla 1928. Viereinen 1930-luvun puolivälissä ollut puinen vehnämyllyrakennus tuhoutui jatkosodassa vuonna 1942.
Uusi myllyrakennus, joka sisälsi myös pesulan, rakennettiin alueelle rinteeseen hieman ylemmäksi heti sodan jälkeen vuonna 1945. Meijeritoiminnan laajetessa 1950-luvulla alueelle vanhan meijerin viereen rakennettiin myös maidon vastaanottokeskus. 1960-luvun alussa kiteeläiset maidontuottajat päättivät yhdistyä Joensuun Osuusmeijeriin ja kiteeläinen maito ryhdyttiin kuljettamaan Joensuuhun aiheuttaen Kiteellä meijerin toiminnan loppumisen. Sahan toiminta jatkui 1970-luvun alkuun saakka ja mylly vielä 1990-luvun alkuun. Tänään rakennukset ovat Kiteen kaupungin omistuksessa ja odottavat uuttaa toimintaa meijerialueen kehittämishankkeen myötä.
Kommentit
Lähetä kommentti