10. Kiteen osuusmeijerin alue
Kun Suomessa siirryttiin vähitellen kaskenpoltosta karjanhoitoon, syntyi tarve kehittää säilyvämpiä maitotuotteita. Voi oli ensimmäinen tällainen tuote, mutta hankalat ja säilyvyyttä heikentävät valmistusmenetelmät vaikeuttivat tuotantoa. Meijereitä oli perustettu ensin Tanskaan, ja sieltä ammattilaiset toivat ajatuksen mukanaan myös Suomeen. Suomen ensimmäinen meijeri perustettiin Kurkijoelle vuonna 1857. Alkuvaiheessa meijerit olivat luonteeltaan varakkaiden kauppiaiden yritysmeijereitä, osakeyhtiöitä tai kartanoiden yhteydessä toimivia yksiköitä.
Uudet opit ja tekniikat, kuten juuston valmistaminen 1860-luvulta lähtien sekä separaattorin käyttöönotto 1880-luvulla, nostivat Suomen merkittäväksi voin viejäksi Ruotsiin ja Venäjälle. Uusi osuustoimintalaki vuonna 1901 mahdollisti uudenlaisen yhteistuotannon muodon.
Kiteellä meijeritoiminta sai alkunsa, kun Nils Ludvig Arppe perusti ensimmäisen kartanomeijerin Koivikolle 1840-luvulla. Myöhemmin Axel Emil Brander, "Kiteen keisarin" Akselin isä, osti Koivikon tilan vuonna 1871 ja perusti meijerin sinne uudelleen. Tämän meijerin yhteyteen perustettiin vielä meijeri- ja karjanhoitokoulu vuonna 1877. Alun perin Antti Juhana Mustonen oli perustanut koulun Lieksaan jo vuonna 1867, mutta Mustosen kuoltua koulu siirtyi Koivikolle. Myös juustontuotanto alkoi Kiteellä Maanviljelysneuvoksetar Anna Branderin myötä, kun Kuopion läänin Maanviljelysseura järjesti sitä varten kurssit Kiteen pappilassa vuonna 1864. Koivikon juustot palkittiin ykköspalkinnolla Suomen ensimmäisessä voinäyttelyssä ainoana itäsuomalaisena meijerinä vuonna 1879.
Osuustoimintalain muutos synnytti myös Kiteellä uusia yrityksiä. Eräänä ensimmäisistä Koivikon koulumeijeristä muodostettiin Puhoksen ympäristön osuusmeijeri vuonna 1902. Se valmisti tietä Kiteen osuusmeijerille, ja toiminta Koivikolla päättyi jo vuonna 1908, heti kun kirkonkylään perustettu uusi osuusmeijeri aloitti toimintansa. Kiteen osuusmeijerin syntymiseen Kiteenjärven rantaan vaikuttivat vahvasti myös P-K:n Maanviljelysseuran konsulentti Eero Hahl ja maanviljelysseuran silloinen sihteeri ja Akseli Branderin veli Uuno Brander innostavilla puheillaan jo 1900-luvun alussa.
Kun Puhoksen osuusmeijerin kehittäminen koko Kiteen kattavaksi estyi, perustettiin Kiteen osuusmeijeri vuonna 1906 Akseli Branderin ja Evald Winterin toimiessa puuhamiehinä. Tontti löytyi Kiteenjärven rannalta, ja 70 000 markan meijerilainan turvin höyryvoimalla toimiva kivinen meijeri kohosi paikalleen vuonna 1908. Vuonna 1910 toimintaa laajennettiin viereiseen, kaakossa olevaan alueeseen omalla sahatoiminnalla. Sahan rakennukset on sittemmin purettu. Meijerissä aloitettiin myös myllytoiminta, jonka korotettu laajennus sijaitsee nykyisen kivimeijerin päädyssä, signeerattuna vuosiluvulla 1928. Viereinen, 1930-luvun puolivälissä pystytetty puinen vehnämyllyrakennus tuhoutui jatkosodassa vuonna 1942.
Uusi myllyrakennus, joka sisälsi myös pesulan, rakennettiin alueelle rinteeseen hieman ylemmäs heti sodan jälkeen vuonna 1945. Meijeritoiminnan laajetessa 1950-luvulla alueelle vanhan meijerin viereen rakennettiin myös maidon vastaanottokeskus. 1960-luvun alussa kiteeläiset maidontuottajat päättivät yhdistyä Joensuun Osuusmeijeriin, ja kiteeläinen maito alettiin kuljettaa Joensuuhun, mikä johti meijerin toiminnan loppumiseen Kiteellä. Sahan toiminta jatkui 1970-luvun alkuun saakka ja myllyn vielä 1990-luvun alkuun. Tänään rakennukset ovat Kiteen kaupungin omistuksessa ja odottavat uutta toimintaa meijerialueen kehittämishankkeen myötä.
Kommentit
Lähetä kommentti