5. Rääkkylän kirkko
5. Rääkkylän kirkko
Kirkon rakennusurakan toteuttajaksi saatiin kolmannen polven kirkon rakentaja Theodor Tolpo, joka oli joutunut jo 19-vuotiaana ottamaan vastuuta suvun edellisestä rakennusurakasta, Kerimäen kirkosta, isän kuoltua äkisti. Tolpon työn ja kuntalaisten sinnikkyyden ansiosta kirkko valmistui vuonna 1851. Tolpon matka jatkui Uukuniemen kirkon uudistamisen kautta Ruokolahden kirkon ja Nurmeksen kirkon rakentamiseen.
Rääkkylän kirkko edustaa tyyliltään myöhäistä empireä puolikaari-ikkunoineen. Tyyli on hyvin samankaltainen kuten muutamaa vuotta myöhemmin valmistuneessa Ruokolahden kirkossa. Ristimäisen sisätilan nurkat ovat viistetyt. Keskellä kohoaa suuri kahdeksankulmainen kaulaton kattokupu. Läntisen sakaran jatkona on solakkaan huippuun päätyvä kaksikerroksinen kellotorni ja itäisessä päädyssä matala sakastihuone.
Urut ovat Kangasalan urkutehtaan 21-äänikertaiset vuodelta 1975 ja fasadi Albanus Jurvan vuodelta 1899. Alttaritaulun, Ylösnousemus, on maalannut Eino J. Härkönen vuonna 1929. Kirkon hirret on tuotu läheisestä Pyssysalosta, ikkunat alun perin Sortavalasta ja katopellit Pietarista. Kattopellit ovat myöhemmin vaihdettu kupariin.
Kirkkoa on remontoitu laajemmin vuosina 1915 ja 1966. Aiemmassa remontissa se sai sisälaudoituksen ja holvauksen. Tällä hetkellä kirkko odottaa kesällä 2021 tapahtuvaa ulkomaalausta. Rääkkylän kirkko on suuruudeltaan vaikuttava. Koska kirkkojen koko lasketaan yleensä istumamäärän mukaan Rääkkylän kirkko 1200 paikallaan ei sijoitu puukirkkojen kärkeen. Mutta mitoiltaan, pituus ja leveys 35 metriä, korkeus 11 ja korkeimmillaan 15 metriä, Rääkkylän kirkko kamppailee Kerimäen ja Mäntyharjun kirkon jälkeen mitalisijoista suurimpien puukirkkojen sarjassa.
Kirkon katolta mainittakoon vielä yksityiskohtana sinne sijoitettu kirkonkukko. Kukko on vanha jo 800-luvulla auktorisoitu kirkollinen symboli, joka kuvaa valvomista ja uskoa.
Kommentit
Lähetä kommentti