7. Sovintola- Kesälahden kansakoulu
Suomessa annettiin vuonna 1866 kansakouluasetus, jonka myötä eri
puolille maata alettiin perustaa nelivuotisia peruskouluja. Vanhin
yhä olemassa oleva kansakoulurakennus, niin sanottu Ahlmannin koulu
Tampereen Epilässä, valmistui jo vuonna 1862. Alkuvuosikymmeninä
kansakoulut toimivat lähes kaikkialla tilapäisissä opetustiloissa
tai kiertokouluina. Näin oli myös Kesälahdella, jossa
kansakoulutoiminta alkoi vuonna 1886 kappalaisen pappilassa.
Suitsassa kiertokoulu jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1940
saakka.
Mäntyniemen kartanon lahjoituksen ansiosta
kirkonkylän koululle saatiin oma tontti, jolle rakennettiin pysyvä
koulurakennus vuosina 1894–1895. Tämä vanhin osa on edelleen
nähtävissä Sovintolan rakennuksen itäpäädyssä. Myöhemmin
Mäntyniemen kartanon lahjoitukset mahdollistivat myös vanhan
kunnalliskodin ja terveystalon sijoittumisen Kesälahdelle.
Oppilasmäärien kasvaessa tarvittiin lisää tilaa, ja niin sodan jälkeen vuonna 1947 valmistui koulun laajennusosa. Se yhdistettiin vanhaan rakennukseen kauniilla, katetulla terrassikäytävällä, jota alettiin kutsua Sovinnon sillaksi. Koulutoiminta siirtyi myöhemmin toisaalle, ja Sovintolasta on muodostunut monimuotoinen kaupunginosatalo, jossa toimii muun muassa kahvila, majoitusta, järjestöjä ja pienimuotoista myyntitoimintaa.
Erityisenä piirteenä voidaan mainita yli satavuotias puutarha, joka
perustettiin Mäntyniemen kartanon lahjoituksen turvin Suomen
itsenäistymisvuonna 1917. Alun perin puutarha palveli koulukeittiötä
ja oppilaiden puutarhaopetusta, ja myöhemmin se toimi myös
opettajien harjoituspuutarhana. 1950-luvulla koulun opetukseen kuului
keväinen puutarhajakso. Nykyään puutarha on avoinna vieraille
Sovintolan aukioloaikoina.
Sovintolan kaunis rakennus
kertoo Kesälahden pitkästä koulutien historiasta ja toimii
edelleen viihtyisänä, monimuotoisen toiminnan kohtaamispaikkana
kirkonkylän sydämessä.
Kommentit
Lähetä kommentti