7. Sovintola- Kesälahden kansakoulu

7. Sovintola- Kesälahden kansakoulu

Suomessa annettiin 1866 kansakouluasetus, jonka myötä alettiin eri puolelle maata perustamaan nelivuotisia perusopetuksen ahjoja. Vanhin fyysinen kansakoulurakennus, ns. Ahlmannin koulu sijaitsee Tampereen Epilässa ja se on valmistunut vuonna 1862. Aluksi koulut olivatkin lähes joka paikassa tilapäispaikoissa tai kiertokouluina. Näin myös Kesälahdella, jossa kansakoulutoiminta alkoi vuonna 1886 aluksi kappalaisen pappilassa. Suitsassa kiertokoulu toimi vuoteen 1940 saakka. Mäntyniemen kartanon lahjoituksen turvin saatiin kirkonkylän koululle oma tontti, jolle rakennettiin oma koulurakennus vuosina 1894-1895. Tämä vanhin osa onkin vielä Sovintolan itäisen päädyn osana. Mäntyniemen kartanon tonttien lahjoituksen turvin ovat Kesälahdelle löytäneet myös paikkansa vanha kunnalliskoti ja terveystalo myöhemmin.

Ikäluokkien kasvaessa tarvittiin lisää tilaa koululaisille ja niin sotien jälkeen vuonna 1947 valmistui koulun laajennusosa, joka yhdistettiin vanhaan puoleen kauniisti katetulla terrassikäytävällä eli ns. sovinnonsillalla. Koulutoiminta on myöhemmin siirtynyt toisaalle ja tänään Sovintola on monimuotoinen kaupunginosatalo, jossa on monimuotoista toimintaa mm. kahvila, majoitustoimintaa, järjestötoimintaa ja myyntitoimintaa.

 

Erikoisuutena voidaan mainita lisäksi yli satavuotias puutarha, joka perustettiin Mäntyniemen kartanon lahjoituksin turvin Suomen itsenäistymisvuonna 1917. Alun perin puutarha oli tarkoitettu koulukeittiötä ja oppilaspuutarhaa varten ja myöhemmin se oli myös opettajien puutarhanhoidon paikkana. Myöhemmin 1950-luvulla koulun opetusohjelmaan kuului keväisin oma puutarhaopetusjakso. Tänään puutarha on kesäisin avoin vieraille Sovintolan aukioloaikoina. Sovintolan kaunis rakennus puolestaan kertoo pitkästä koulutien historiasta Kesälahdella ja viehättävän kauniina rakennuksena monimuotoiselle kohtaamiselle Kesälahden keskustassa.