4. Osuusliikkeen funkkistalo Kiteentie 2

Kuuntele funkkistalosta tästä  

Lyssna på berättelsen på svenska här
Listen history in english 
Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an

 Vuonna 1901 Suomessa säädetty osuustoimintalaki loi perustan koko maan laajuiselle osuuskauppatoiminnalle. Lain myötä syntyivät edellytykset paikallisille osuuskaupoille, joiden tehtävänä oli turvata tavaroiden saatavuus ja kohtuullinen hintataso. Kiteellä osuustoimintaliike sai alkunsa vuonna 1919, kun Aksel Brander ryhtyi toimiin uuden osuuskaupan perustamiseksi. Maakansa-lehti uutisoi 6. maaliskuuta 1919 tapahtuneesta alusta innostuneeseen sävyyn: "Osuuskauppa Kiteelle. Osuuskaupan hommaaminen on herännyt Kiteellä. Asiaan on tartuttu oikein miehen ottein. Kirkolla aiotaan myymälä avata jo 1 päivänä huhtikuuta ja pian sen jälkeen Matkaselässä ja Puhoksessa." Ensimmäinen myymälä toimi vaatimattomissa tiloissa pienessä puutalossa, mutta sen merkitys seudun kaupalliselle elämälle oli huomattava.

Kiteentien varteen, seurakunnalta ostetulle tontille, kohosi vuonna 1939 uusi ja aikansa moderni toimitalo. Se rakennettiin funktionalistiseen tyyliin, joka oli tuolloin suomalaisen arkkitehtuurin eturintamassa. Rakennuksen piirustukset laati SOK:n rakennustoimisto arkkitehti Walde Aulangon johdolla. Aulanko tunnettiin muun muassa Rauman Valtakulmasta (1930). Piirustuksissa on nähtävissä myös hänen alaisensa, tunnetun funktionalistin Erkki Huttusen kädenjälki. Huttusen tuotannon helmiä ovat esimerkiksi Sokos Hotel Vaakuna Helsingin keskustassa sekä modernistinen Nakkilan kirkko.

 Valmistuessaan vuonna 1939 rakennus oli Kiteen pitäjän nykyaikaisin ja näyttävin liiketalo – ensimmäinen kokonaan kivirakenteinen. Funkkistalolle tyypilliset piirteet olivat puolipyöreä porrashuone, lippakatokset, tasakatto ja vaakasuuntaan kulkevat nauhaikkunat. Julkisivu oli epäsymmetrinen, rapattu ja vaaleaksi maalattu. Myös sisätilat uudistivat perinteistä kauppakulttuuria: tavarat sijoitettiin eri osastoihin, mikä poikkesi vanhan sekatavarakaupan tavasta. Alakerrassa sijaitsivat ruoka-, siirtomaa-, rauta- ja kangasosastot, kun taas yläkerrassa oli ravintola, konttori ja johtajan asunto. Ravintola laajeni myöhemmin vuonna 1959 matalaan lisärakennukseen, joka oli kiinni funkistalon kyljessä. Tämä osa on sittemmin purettu.

1960-luvun lopulla osuuskauppa siirsi pääosan myynnistään tien toiselle puolelle valmistuneeseen uuteen tavarataloon. Rautaosasto jäi vielä vuosiksi funkistalon tiloihin, kunnes se vuonna 1991 muutti laajennetun tavaratalon alakertaan. Tämän jälkeen funkistalon matalassa lisäsiivessä toiminut Karhu-ravintola siirtyi vapautuneisiin tiloihin. Rakennus on vuosikymmenten aikana palvellut monia eri liiketoiminnan tarpeita, mutta sen arkkitehtoninen arvo on pysynyt keskeisenä.

Nykyisin tämä kaunis ja historiallisesti merkittävä, perusosiltaan suojeltu rakennus on Osuuspankin omistuksessa. Sen liiketilat ovat kuitenkin tällä hetkellä tyhjillään, odottaen uutta käyttötarkoitusta – aivan kuten niin monet aikansa kulttuurikerrostumia kantavat rakennukset, jotka kertovat paikkakunnan elämästä ja identiteetistä enemmän kuin pelkät seinät.