8. Kiteen vanha kunnantalo

8. Kiteen vanha kunnantalo

Vuonna 1865 myös Kiteen saavutti Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla eli lyhyesti sanottuna kunnallisasetus. Asetuksella erotettiin Suomessa kirkkopitäjien hallinto siten, että kunnallinen hallinto erotettiin seurakuntien hallinnosta. Seurakuntien hallintoon jäi hengelliset asiat ja oman omaisuuden ylläpito. Muut asiat erotettiin pitäjän hoidettavaksi. Siirtymäaikaa muutokselle annettiin kaikkiaan kymmenen vuotta ja niinpä vielä 1874 Kiteellä lehti-ilmoituksella haettiin opettajatarta virkaansa seurakunnan nimissä. Itse muutos vanhaan perintöön Venäjän vallan alla saatiin kuitenkin vanhasta emämaasta Ruotsista, jossa lainsäädäntö oli annettu jo vuonna 1863. Muutos aiheutti paitsi verotustarpeen muutoksen myös uusien toimitilojen etsimisen kunnalliselle hallinnolle.

Tällainen paikka talolle löytyi Ilmolan tilalta, jonka kunta oli ostanut Kiteen kivikirkon urakoitsijalta Tuomas Laukkariselta. Tilalla oli jo ilmeisesti valmiina vanhan kunnantalon vieressä ollut hirsitalo, joka varustettiin kunnan käyttöön. Julkista tietoa nimittäin vanhan talon rakentamisesta, mutta vanhoissa kuvissa näkyvästä puutalosta, ei ole. Kunnallishallinto puolestaan kehittyi omakseen ja ensimmäinen julkinen tieto kuntakokouksesta löytyy Pohjois-Karjala- lehdestä päivättynä 19.02.1903 olevasta kuulutuksesta: ”Kuntakokous pidetään Kiteen kunnantalossa Lauvantaina ensitulevan Maaliskuun 7 p:nä klo 10 e. pp. seuraavista asioista:1. Keskustellaan ja päätetään valtiolainan anomisesta syömäviljan hankkimista varten ja mitä muuta sen johdosta aiheutuu.2. Onko tehtävä anomus 10,000 markan valtiolainan saamisesta kunnan viljelvsranaston vanvistamiseksi.” Lisäksi kokouksessa käsiteltiin liuta yksityishenkilöitä koskevia asioita. Vanhan hirsitalon aika alkoi kuitenkin käydä ohi ja niin Kiteen kunta 22.11.1933 päätti rakennuttaa uuden talon vanhan hirsitalon viereen ja näin mahdollistaa kunnan hallinnon joustavan siirtymisen uusiin tiloihin. Karjalan Maa –lehti uutisoi 23.11.1933:”Kiteen kunta rakennuttaa kunnantalon. Eilen pidetyllä huutokaupalla tarjottiin urakalla rakennettavaksi Kiteen kunnantalo. Urakkatarjoukset vaihtelivat 199,000 ja 215,000 mkn välillä. Tarjouksista päättää ensi lauantaina pidettävä valtuuston kokous. Kunnantalo rakennetaan punaisista tilleistä 1-kerroksiseksi tullen se sisältämään kunnantoimiston ja valtuuston istuntohuoneen sekä ullakolle huoneita eri tarkoituksia varten.”

 

Rakentaminen eteni lama-ajasta huolimatta ja ehkä myös sen saattelemana jouhevasti. Karjalainen-lehti uutisoi 20.9.1934. Kitee saa uljaan tiilisen kunnantalon. Kiteen kunnan rakenteilla ollut uusi kunnantalo alkaa valmistua. Kunnantalon, johon tulee kokoushuone, ravintolahuone, toimistohuoneet ja kunnankirjurin asuntohuoneisto y.m. kustannusarvio on 215.000 tmk. Uusi kunnantalo, joka voidaan kohdakkoin ottaa käytäntöön, on rakennettu tiileistä ja tiilikattoinen. Ullakolle voidaan vastaisuudessa rakentaa lisähuoneistoja.” Ja vihdoin marraskuun alussa 1934 talo oli valmis. Karjalan Maa –lehti uutisoi näyttävästi 03.11.1934:”Kiteen kunnantalo valmistunut. Talon vihkiäiset viime torstaina. Vastavalmistunut kunnantalo.Kiteen kunnan uuden toimitalon vihkiäiset olivat tk. 1 p:nä. Toimitalo uudistettiin kunnanvaltuuston juhlaistunnolla, jonka alussa valtuuston puheenjohtaja maanvilj. Antti Matikainen piti lyhyen puheen tilaisuuden merkityksestä. Kokouksen jälkeen' kello 15 alkoi varsinainen tupaantuliaisjuhla talon tilavissa, aistikkaissa ja uutuuttaan uhkuvissa huoneissa. Karjalaisten laulun kajahdettua valtuuston varapuheenjohtaja agronoomi Aksel: Brander piti puheen, korostaen siinä tilaisuuden merkitystä. Varsinaisen vihkiäispuheen piti toimitalon rakennuslautakunnan jäsenenä opettaja A. Holopainen, selostaen myöskin rakennustyön vaiheita ja Kiteen kunnan kunnallisessa elämässä noudatettuja periaatteita koko kunnallisen itsehallinnon aikana.

Tämän jälkeen Kirkonkylän nuorisoseuran kuoro opettaja E. Elorannan johdolla esitti kuorolaulua ja laulut kaikuivat kauniisti uudessa juhlasalissa. Seurasi väliaika, jolloin vieraille tarjottiin kahvit ravintolahuoneessa ja saatiin tilaisuus tutustua kunnan uuden toimitalon huoneisiin ja laitteisiin.


Juhlaa jatkettiin mainitun kuoron lauluesityksillä. Kunnankirjuri O. J, Timonen esitti valaisevia tietoja Kiteen kunnallisesta elämästä asiakirjojen ja numeroiden valossa. Opettaja A. Holopainen lausui kunnan kiitokset rakennustyön suorittajille ja valvojille todeten, että rakennustyötä vastaanottamaan valittujen asiantuntijain lausunto työn suorituksesta on kokonaisuudessaan hyväksyvä, jopa kiittävä. Rakennuksen on piirtänyt rakennusmestari Onni Lajunen Joensuusta, jonka onnittelukirjelmä juhlassa esitettiin.”'

Kiteen kunnan uusi toimitalo on suunniteltu kunnan tarpeita tyydyttämään ja täyttää se tässä suhteessa hyvin vaatimukset, jäljittelemättä kuitenkaan koossa ja kustannuksissa monien kuntien miljoonataloja. Vuonna 1934 valmistunut vanha kunnantalo on Kiteen vanhimpia kivirakennuksia. Tyyliltään se on klassiseen tyylin rakennettu. Erityispiirteenä ovat 8-ruutuiset ikkunat, doorilaistyyliset pylväät ja kolmiopäätyinen kuisti. Etuoven päälle on merkitty hienosti valmistumisvuosi 1934. Kunnanhallinnon Kiteen Osuuskassa on toiminut talossa. Uuden kunnantalon valmistumisen jälkeen vuonna 1959 rakennus on palvellut useissa käyttötarkoituksissa mm. kroonikkosairasosastona, alkoholistien hoitokotina ja Ammattikoulun hallintorakennuksena. Nykyisin rakennus on jälleen kaupungin käytössä.