13. Kiteen kivikirkko

Kiteen neljännen kirkon rakentamisen lähtölaukaus lähti liikkeelle kesällä 1876, kun samalla paikalla ollut, vuonna 1761 rakennettu Ulriikka Eleonooran kirkko paloi. Pietarin lehti kirjoitti tapahtuneesta päivää myöhemmin 26. kesäkuuta: "Palanut kirkko. Helluntakia vasten kesäk. 25 p:wää paloi Kiteen kirkko tukkunaan; ainoastaan kellotapuli jäi palamatta. Tupakkapiipusta luullaan tulen huolimattomuudesta päässeen irti."

 

Pian tapahtuman jälkeen paikalle rakennettiin väliaikainen lautakirkko, joka palveli seurakuntaa liki 14 seuraavaa vuotta. Pian kirkon palon jälkeen kuitenkin virisi halu rakentaa pysyvä temppeli paikkakunnalle. Varmasti haluttiin ottaa oppia myös menneestä, sillä suunnitelmat vahvistuivat rakentaa uusi kirkko kivestä. Arkkitehti Frans Sjöström laatikin piirustukset uudelle kiviselle kirkolle. Sjöström oli niittänyt mainetta piirtämällä mm. Teknillisen korkeakoulun entinen päärakennuksen Hietalahdentorilla Helsingissä, Lapinlahden kirkon ja Kuopion kaupungintalon, josta viimeistä kuten Kiteen kirkkoakaan hän ei nähnyt varhaisen, vuonna 1885, johtuneen kuolemansa takia.

Uusi kirkko vihittiin käyttöön loppiaisena 1887. Mielenkiintoinen uutinen kirkon valmistumisesta ja koristelusta löytyy kuitenkin Ilmarinen-lehdestä edellisen vuoden keväältä 1886 27.3. Siinä kerrotaan: ”Suurenmoisen alttaritaulun on kaup. arkkitehdin rouwa W. Ahrenberg maalannut Kiteen kirkkoa warten. Taulu kuwaa Leonardo da Vincin „Herranehtoollista" ja on sangen hywin luonnistunut, sanoo Ö. F.” Tämä Jac Ahrenbergin vaimon Fredrika Widolfa Carolina von Engeströmin tekemä taulu lienee siis koristanut 1887 uutta valmistunutta kirkkoa kevään ja kesän 1887 ajan. Se selittänee myös kirkon nykyisen alttaritaulun aihepiirin. Toisaalta voi olla, ettei kalliin rakennustyön vuoksi seurakunnalla ollut mahdollista lunastaa alttaritaulua, vaan varsinainen taulu voitiin lunastaa pankkilainalla Bernt Lagerstamin maalaamana vasta vuonna 1926 kirkkoon. Fredrika von Engeströmin taulun kohtalo on mysteeri. Sitä ei löydy hänen teosluettelostaan.

 

Tämän neljännen kirkon kohtaloksi tuli vielä samana syksynä 16.9.1887 joutua puuosiltaan kokonaan tulen turmelemaksi. Myös alkuperäinen alttaritaulu lienee tuhoutunut ja turmeltunut tuossa palossa käyttökelvottomaksi. Tuli syttyi mitä ilmeisemmin peltikaton korjaustöiden aikana hiiltyneiden katonalusten syttyessä yöllä palamaan. Karjalatar- lehti kertoo 20.9. 1887: ”Kiteen kirkko on taaskin palanut. Wiime torstaina, t:n k:n 15 p:n illalla kymmenennellä tunnilla huomattiin tulen olewan walloillaan Kiteen uudessa, komeasti rakennetussa, kirkossa, joka saikin palaa aiwan poroksi. Kaikki puurakennukset sekä myöskin wieressä olewa laudoista rakennettu wäliaikainen kirkko eli rukoushuone. (Kiteeltä paloi kirkko myöskin w. 1876 Juhannusta wasten yöllä). Tulen irtipääsemiseen lienee ollut syynä kun työmiehet, jotka korjasiwat kattoa, oliwat käyttäneet tulta katolla tinaa sulattaessaan; warmaankin huolimattomasti oliwat sammuttaneet lähteissään tulen. Muutaman kertomuksen mukaan oliwat jättäneet padan, jossa tulisia hiiliä pitiwät yöksi kirkon katolle." Kirkon palamisen vastuista käräjöitiin samasta vuodesta alkaen vielä varsin pitkään ilman lopputulosta. Käräjöinti kuitenkin toi mukanaan sen, että asianajaja Lauri Kivekäs tuli ajamaan seurakunnan asiaa ja samalla tutustumaan Kiteeseen, sekä hankkimaan itselleen Pajarinmäen puolisonsa Ida Aalbergin kanssa ja näin sen ajan ”julkkispariskunnan” historia leikkasi joksikin aikaa Kiteen historiaa.

Vakuuttamattomaksi jäänyt kirkko päätettiin kuitenkin rakentaa seurakuntalaisten suurin uhrauksin uudelleen ja vihittiin käyttöönsä 28.9.1890. Vielä valmistumisen jälkeen epäonni oli vainota uutta kirkkoa, kun toukokuun lopulla salama osui kirkkoon. Karjalatar-lehti 1891 12.6.: ”Taaskin Kiteen kirkko vaarassa. Kauan ukkosilman wallitessa eräänä päiwäna wiime kuun lopulla oli salama iskenyt Kiteen kirkon ukkosenjohtoon sellaisella woimalla, että lanka oli katkennut ja tattopellit siltä paikalta palaneet ruskeaksi. Jos ei katto waan sattunut olemaan raudasta, olisi kirkko epäilemättä syttynyt, waikka olikin ukkosen syötillä warustettu.”

 

Kiteen kirkko onkin saanut olla sen jälkeen Kiteen selkeänä maamerkkinä ja menneiden polvien uhrauksien pysyvänä sinettinä. Sanonta: ” Sydän yhtä suuri luin Kiteen kirkko — jollei waaksan werran suurempikin” pitää myös kirkon kohdalla paikkansa. Se on varustettu 1500 hengelle. Kirkon alttaritaulu on Pyhää ehtoollista esittävä, taiteilija B. Lagerstamin maalaama alttaritaulu, joka on niin ikään jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta. Vuonna 1902 alkuperäiset valmistuneet 32-äänikertaiset urut olivat A. Jurvan rakentamat, joiden hiljaisten, hymisevien äänten hienoutta ja hyvyyttä vihkimisjuhlan kunniavieras Oscar Merikantokin kiitteli. Nykyiset Kiteen kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan v. 1967 valmistamat 28-äänikertaiset mekaaniset urut.