11. Wilskan talo

Kauppatoiminta oli pitkän aikaa historiassa keskitetty vain kaupunkeihin. Ensimmäinen maakauppaa koskenut tunnettu laki oli Maunu Eerikinpojan vuoden 1350 tienoilla vahvistama ja laissa määrättiin rangaistus sille, joka tavattiin harjoittamassa luvatonta kauppaa maaseudulla. Maakaupan oletettiin estävän kaupunkien menestystä. Myöhemmin Kustaa Vaasan aikana kauppa jatkoi keskittymistään kaupunkeihin perusteluna kilpailu ulkomaisia mm. hansakauppiaita kohtaa. Maaseudun kaupankäynnin areenoiksi jäivät määrätyt markkinat ja toiminta siellä. Kaupungit puolestaan vahvistettiin kaupunkioikeuksilla, joka osittain myöhemmin laimeana ulottui perustettaviin kauppaloihin. 

Suomessa asetettiin vuonna 1772 komitea tutkimaan maatalouden tilaa. Sen seurauksena mm. viljakauppa vapautettiin vuonna 1775 ja edelleen Venäjän vallan alla myöhemmin myös vuonna 1842 maakauppa vapautettiin periaatteellisesti. Vielä tämänkin jälkeen maakappaa rasitti kiellot siirtomaatuotteiden, kankaiden ja nautintoaineiden myymisestä. Kauppapuoteja ei voitu perustaa. Vasta Aleksanteri II aktiivinen talouden uudistuspolitiikka salli vuonna 1859 kaupan vapautumisen myös maaseuduilla. Lisäksi elinkeinovapaus vuonna 1879 vauhditti ammattikuntien kehittymistä kaupunkien ulkopuolella. 

Näin myös Kesälahden pitäjässä syntyivät ensimmäiset kauppahuoneet ja kauppakartanot. Vuonna 1860 koko maassa myönnettiin kauppalupa 202:lle henkilölle. Tuona aika myös Kesälahden keskustaan syntyi kolme kauppaa, joista valtatien yläkauppana tunnettu sijaitsi nykyisessä Wilskan talona tunnetussa talossa. Perustaja oli Siitoin (Siitonen), jolla lienee ollut yhteyksiä Sortavalaan, jonne syntyi pian koko Suomeakin ajatellen merkittäviä kauppahuoneita. Talon julkisivuun on merkitty vuosiluku 1860. Kauppaliikkeen toiminta siirtyi myöhemmin Hirvosen suvulle ja 1900-luvun alkuvuosikymmenien valokuvissa näkyy tielle päin kuistirakenteinen rakennus, jonka vieressä tiehen asti sijoittuen ollut kauppamakasiini on lyhennetty. Talon kuistit ovat puretut ja talon pohjoiseen päätyyn on rakennettu nykyinen poikittaisena näkyvä laajennus. Talon hirsipinnat ovat myös vuoratut ja ikkunoiden pielissä ja koristeissa on havaittavissa vuosisadan alun jugend-tyyliä. 

Hirvosen aikana talossa aloitti myös paikkakunnan ensimmäinen telofoonikeskus vuosien 1913-1914 tienoilla. Kauppatoiminnan päätyttyä talo siirtyi uuden toiminnan käyttöön kun Parikkalassa syntynyt Eetu Matinpoika Wilska saapui paikkakunnalle kunnanlääkäriksi. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1923 ja vuonna 1925 hänet valittiin Kesälahden kunnanlääkäriksi ja vastaanotto sijoittui myöhemmin kauppahuoneen taloon. Tästä myös nimitys Wilskan talona on jäänyt elämään. Talossa on myös toiminut aiemmin lyhyen aikaa vuonna 1908 perustettu Kesälahden osuuskassa sekä nimismiehen asunto ja konttori. Tänään Wilskan rakennus on vuodesta 1967 saakka ollut hyvin hoidettuna vapaa-ajanasuntona kaunistamassa Kesälahden keskustaa sekä kertomalla olemassaolollaan menneestä ajasta. Talon hoidetussa pihapiirissä on vielä jäljellä osa kauppamakasiinia.