11. Wilskan talo

Kuuntele historia tästä  

Lyssna på berättelsen på svenska här

Listen history in english

Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an

Kauppatoiminta oli historiassa pitkään keskitetty yksinomaan kaupunkeihin. Ensimmäinen tunnettu maakauppaa koskeva laki, jonka Maunu Eerikinpoika vahvisti vuoden 1350 tienoilla, määräsi rangaistuksen sille, joka tavattiin harjoittamassa luvatonta kauppaa maaseudulla. Maakaupan oletettiin estävän kaupunkien menestystä. Myöhemmin, Kustaa Vaasan aikana, kauppa jatkoi keskittymistään kaupunkeihin, perusteluna kilpailu ulkomaisia, muun muassa hansakauppiaita, kohtaan. Maaseudun kaupankäynnin areenoiksi jäivät määrätyt markkinat ja niillä tapahtuva toiminta. Kaupungit puolestaan vahvistettiin kaupunkioikeuksilla, jotka osittain myöhemmin laimeampina ulottuivat perustettaviin kauppaloihin.




Suomessa asetettiin vuonna 1772 komitea tutkimaan maatalouden tilaa. Tämän seurauksena esimerkiksi viljakauppa vapautettiin vuonna 1775, ja edelleen Venäjän vallan alla myöhemmin, vuonna 1842, maakauppa vapautettiin periaatteellisesti. Vielä tämänkin jälkeen maakauppaa rasittivat kiellot siirtomaatuotteiden, kankaiden ja nautintoaineiden myymisestä. Kauppapuoteja ei voitu perustaa. Vasta Aleksanteri II:n aktiivinen talouden uudistuspolitiikka salli vuonna 1859 kaupan vapautumisen myös maaseuduilla. Lisäksi elinkeinovapaus vuonna 1879 vauhditti ammattikuntien kehittymistä kaupunkien ulkopuolella.




Näin myös Kesälahden pitäjään syntyivät ensimmäiset kauppahuoneet ja kauppakartanot. Vuonna 1860 koko maassa myönnettiin kauppalupa 202 henkilölle. Tuona aikana myös Kesälahden keskustaan syntyi kolme kauppaa, joista valtatien yläkauppana tunnettu sijaitsi nykyisin Wilskan talona tunnetussa rakennuksessa. Perustaja oli Siitoin (Siitonen), jolla lienee ollut yhteyksiä Sortavalaan, jonne syntyi pian koko Suomeakin ajatellen merkittäviä kauppahuoneita. Talon julkisivuun on merkitty vuosiluku 1860. Kauppaliikkeen toiminta siirtyi myöhemmin Hirvosen suvulle, ja 1900-luvun alkuvuosikymmenien valokuvissa näkyy tielle päin kuistirakenteinen rakennus, jonka vieressä tiehen asti sijainnut kauppamakasiini on lyhennetty. Talon kuistit on purettu, ja talon pohjoiseen päätyyn on rakennettu nykyinen poikittaisena näkyvä laajennus. Talon hirsipinnat on myös vuorattu, ja ikkunoiden pielissä ja koristeissa on havaittavissa vuosisadan alun jugend-tyyliä.




Hirvosen aikana talossa aloitti myös paikkakunnan ensimmäinen puhelinkeskus vuosien 1913–1914 tienoilla. Kauppatoiminnan päätyttyä talo siirtyi uuden toiminnan käyttöön, kun Parikkalassa syntynyt Eetu Matinpoika Wilska saapui paikkakunnalle kunnanlääkäriksi. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1923, ja vuonna 1925 hänet valittiin Kesälahden kunnanlääkäriksi, jolloin vastaanotto sijoittui myöhemmin kauppahuoneen taloon. Tästä myös nimitys Wilskan talona on jäänyt elämään. Talossa on aiemmin toiminut lyhyen aikaa myös vuonna 1908 perustettu Kesälahden osuuskassa sekä nimismiehen asunto ja konttori. Tänä päivänä Wilskan rakennus on vuodesta 1967 saakka ollut hyvin hoidettuna vapaa-ajanasuntona, kaunistamassa Kesälahden keskustaa sekä kertomassa olemassaolollaan menneestä ajasta. Talon hoidetussa pihapiirissä on vielä jäljellä osa kauppamakasiinia.