17. Kiteen Isopappila

Kiteen ensimmäinen luterilainen kirkko kohosi hyvien vesiyhteyksien yhteyteen Oriveden rantamaisemiin Suorlahdelle. Sinne rakennettiin myös ensimmäinen kirkkoherran pappila. Kun kiteellä toiminta vilkastui, rakennettiin ilmeisesti jo 1650-luvulla toinen kirkko Kiteenjärven tuntumaan. Kun uusi puukirkko ns. ruptuurisodan jälkeen valmistui Kiteelle 1690-luvulla, oli luontevaa siirtää myös pappila kirkon lähelle 1730-luvulla Suorlahdesta.

Kovin kauaa ei pappila kuin kirkkokaan saanut olla rauhassa. Pikkuvihan puolustustaistelussa se koki tuhon polttamalla ja vieden mukanaan 40 puolustajan hengen. Kaiken kaikkiaan puolustajien tappiot 9. ja 10.3. 1742 olleessa taistelussa oli 260 miestä kaatuneina, kadonneina ja sotavankeina. Vanhalle paikalle valmistui myöhemmin olojen vakiinnuttua uusi tähän päivään saakka säilynyt päärakennus 1839. 1800-luvulla ajan mittaan sitä laajennettiin ja pihapiiriin rakennettiin myös talousrakennuksia. Myös uusi Ulriika Eleonoran kirkko valmistui vihdoin nykyisen kirkon paikalle neljän vuoden rakentamisen myötä 1761. Sen palamisen jälkeen vuonna 1876 ja ennen ns. väliaikaisen lautakirkon valmistumista, jumalanpalveluksia jatkettiin väliaikaisesti pappilassa.

Myöhemmin pappila palveli vielä usean kirkkoherran kohdalla virka-asuntona, kunnes muutokset luontaisedun verotuksessa tekivät tilat liian kalliiksi asumiseen. Pappila jatkoi elämää seurakunnan yleisenä kokoontumistilana. Tänään pappila on ollut myynnissä ja mikäli päätökset hyväksytään se voi jatkaa yksityisessä omistuksessa säilyttäen siten Kiteen arvokasta rakennuskulttuuriperintöä.Pappila siirtyi 2023 vuoden lopulla yksityisomistukseen.