49. Rääkkylän pikkupappila

Ensimmäinen Rääkkylän kappalainen, joka asettui asumaan Rääkkylään oli Anders Kiljander (1790-94). Pappilaa varten kappelin asukkaat olivat varanneet erityisen tilan lähelle kirkkoa, mutta hän ei tahtonut rasittaa seurakuntalaisia, jotka olivat uhranneet varojaan ja voimiaan juuri valmistuneeseen kirkkoon vuonna 1793 kirkonmäelle. Kiljander sen sijaan muutti omistamalleen tilalle Paksuniemeen. Kappalaisen pappilan rakentaminen viivästyi ja se valmistui kuitenkin 1830-luvun alussa Rääkkylän saadessa myös toisen papin. Kirkon tuhoutumisen jälkeen vuonna 1837 seurakuntaa kohtasi myös toinen tragedia vuonna 1840, jolloin myös kappalaisen pappila paloi.Uuden kirkon paikan ja rakentamattomuuden vuoksi myös kappalaisen pappilan kysymys jäi avoimeksi pitkäksi aikaa. Kun uusi kirkko vihdoin valmistui 1851, niin väliaikaisesta lautakirkosta otettiin rakennustarpeita kappalaisen pappilan rakentamiseen ja kappalaiset saivat rakennuksen aivan uuden kirkon juurelta. Seurakunnassa tapahtui tuona aikana myös muutoksia ja Rääkkylästä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1857, joskin Uno Wilhem Telenin tultua jo vuonna 1856 valituksi Kiteen ja Rääkkylän kirkkoherraksi seurakunnan itsenäisyyttä ei voitu toteuttaa kuin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1890. Nuorimmasta viranhaltijasta tuli myös tällöin Rääkkylässä pitäjänapulainen.

Uutta pitäjänapulaisen pappilaa alettiin suunnitella kirkonkylään tilalle 3, jonka kunta oli ostanut Matti Kurjen perillisiltä. Kunta rakensi ja erotti tilasta palstan kansakoulua varten, mutta luovutti lopun osan seurakunnalle 1898. Pappila rakennettiin juuri valitulle, kovaäänisyydestään tunnetulle, pitäjänapulaiselle Joe Siikaselle ja hänen vaimolleen vuosien 1891-1891 aikana.

 

Pikkupappilan pihapiiristä ovat tänään jäljellä asuinrakennus ja salvottu aitta 1890-luvun alusta, joka on siirretty Hypönniemeltä alueelle myöhemmin. Pappien jälkeen talo on ollut muiden vuokralaisten käytössä. 1980-luvulla pappila peruskorjattiin kotiteollisuusneuvonta-asema Käspelin käyttöön ja myöhemmin se on palvellut joka Keski-Karjalan musiikkiopiston ja Kihauksen käytössä. Rakennuksista lähistöllä on myös jäljellä vielä pikkupappilan entinen navetta.