73. Tohmajärven Kemien ensimmäinen kansakoulu

Kansakouluaatteen levitessä Suomessa monet papit olivat sitä edistämässä. Näin myös Tohmajärvellä rovasti Erik Johan Andelin tuki koulun perustamista jo vuonna 1859. Toisaalta kouluja vastustettiin ympäri maata mm. ajatellen, että koulut olivat vain rikkaita varten. Työvoimaa tarvittiin ymmärrettävästi maatalousvoittoisessa maassa kodeissakin. Aluksi koulu toimi tohmajärvellä kiertokouluna ja 1860-luvulla virisi ajatus omasta koulurakennuksesta . Sellaiseksi ehdotettiin käräjätalon ostoa kansakouluksi. Hanke ei kuitenkaan edennyt.Kunta oli jo kunnallisen elämän alkuaikoina halukas hankkimaan maa-alueita omistukseensa mm. koulujen ja kunnalliskotien sekä kuntatalojen vuoksi. Tohmajärvelläkin kunta omisti jo vuonna 1918 seitsemän maatilaa ja muutamia koulutontteja.

Kunnan maaomistusten mukaan myös jo 1871 alkoi kansakoulutoiminta omissa tiloissa. Jouhkolan hovissa päättyneen Karjalan maanviljelyskoulun pohjalta oli jäänyt tarpeeton rakennus, joka siirrettiin Kemieen kunnan omistamalle maalle. Koulurakennus käsitti luokkahuoneen, käsityösalin ja opettajan asunnon.

Kansakoulutoiminta laajeni nopeasti. Jo 1890-luvulla koulupiirejä oli kahdeksan. Viittä koulua pyrittiin perustamaan kolmen olemassa olevan rinnalle mahdollisimman pian. Vuonna 1899 piirejä oli jo neljätoista.

Ensimmäinen Kemien kansakoulurakennus on toiminut myöhemmin mm. nuorisotalona ja nykyisin Keski-Karjalan musiikkiopiston tilana. Rakennuksessa on myös kahdelle taiteilijalle mitoitettu taiteijijaresidenssi. Kaunis rakennus kertoo tänään olemassaolollaan sekä Jouhkolan historiaa ja maanviljelyskoulun syntyä (1857-1868) sekä kansakoululiikkeen tulosta Tohmajärvelle.