65. Riuskula - Kiteen ensimmäinen kansanopisto

Vuonna 1894 viipurilainen osakunta lähetti jäsenensä fil. kand. Johannes Laineen Tanskaan kansanopistoihin tutustumaan. Hänen kanssaan matkalle lähti mukaan myös vaimo Augusta. Augusta oli Axel Emil Branderin ja Anna Amalia Telénin tytär Kiteeltä. Nuori pari toi matkaltaan kansanopistoinnostuksen Kiteen Koivikolle Brandenen perheeseen. Pariskunta muutti itse Uudellekirkolle Kanneljärvelle johtamaan sinne perustettua kansanopistoa. Vuonna 1897 Laine erosi kansanopiston johdosta ja muutti Kiteelle vaimonsa kanssa ja kansaopistoaatetta alettiin virittämään myös paikkakunnalle. Keski kuitenkin 10 vuotta, kunnes Ylistarosta kotoisin oleva toimelias, fil. maisteri Esa Eetu Takala saapui Kiteelle vaimonsa Eva Vlhelmiinan kanssa. Eva oli myös Axel Eemil Branderin tytär.

Kansanopistoa alettiin suunnitella jo syntyneen käsityökoulun pohjalle ja sen laajentamiseksi opistoksi. Tilat löytyivät aluksi Kaukas-yhtiön tiloista Puhoksesta ja toukokuussa 1907 pidettiin Koivikolla ensimmäinen kokous kansanopiston perustamiseksi. Alkujärjestelyjen ja luvan saamisen jälkeen Kiteen kansanopisto aloitti toimintansa tehtaan tiloissa 1. marrskuuta 1907. Opiston opetussuunnitelmaan kuuluivat mm. poikain käsityöt ja piirrustus, naiskäsityöt, talous- ja puutarhanhoito, maatalousaineet ja laulu. Kymmenen vuoden aikana (1907-1917) kansanopisto koulutti 175 nuorta, joista 102 oli tyttöjä ja 73 poikia.

Puhoksessa opisto oli kuuden vuoden ajan ja siirtymäaikana yhden vuoden Suorlahden Orpolassa vuokratiloissa. Seitsemännen vuoden jälkeen opisto löysi pysyvän paikkansa Suorlahden Riuskulasta, joka hankittiin Uuno Telénin pojalta, Ivar Olofilta. Tila sijaitsi Riuskunniemen päässä käsittäen 20 hehtaarin maa-alan ja keskisuuruisen talonpoikaistalon päärakennuksen. Rakennuksessa oli kuusi huonetta, jossa opetustilat sijaitsivat alaosassa ja johtajapariskunnan asuintilat yläkerrassa. Lisäksi pihapiirissä oli käsityörakennus luokkatilana ja muiden opettajien asuinrakennuksena. Myöhemmin jälkimmäiseen rakennukseen perustettiin opiston päättymisen jälkeen lastenkoti.

Jo toisen kansanopistovuoden jälkeen opisto siirtyi kannatusyhdistykseltä maisteri Takalan perheen omistukseen noudattaen tanskalaista aatetta siitä, että kansanopistot ovat johtajiensa yksityisomistuksessa. Vain seitsemän päivää Riuskulan avaamisen jälkeen 7 marraskuuta 1914 Eetu Takalan äkillinen kuolema vaikeutti opiston työtä niin, että sen toimita päättyi kolme vuotta myöhemmin vuonna 1917.

Tänään kaunis entinen opistorakennus on yksityisomistuksessa, kunnostettu ja sijaitsee Riuskunniemen päässä kertoen siitä, miten kansanopistoaatteen ensimmäiset tuulet puhalsivat Kiteelle saakka.