66. 19. Divisioonan ja sille alistettujen joukkojen kolme muistomerkkiä

Välirauhan kuluessa oli Suomen valtiojohdolle vähitellen käynyt selväksi, että rauhan raja oli häilyvä. Talvisodan rajanvedon epäselvyydet ja niihin liittyvä painostus sekä Petsamon alueen vaateet yhdessä Hangon vuokra-alueen varustelu yhdistyneenä Baltian miehitykseen ja joukkojen vahvistamiseen itärajalla saivat jo elokuussa 1940 Suomen valmistelemaan varustustautumista pahimpaan.Neuvostoliiton hyökkäykset alkoivatkin sekä Hangon suunnasta ja itärajalta 22. kesäkuuta 1941. Kesäkuun 25. päivä jo pommitettiin liki 500 lentokoneilla yli kymmentä suomalaista kaupunkia. Suomi oli siis jälleen sodassa.

Kiteen rintamaa vahvistamaan lähetettiin koottu 19. divisioona, joka kuului VII armeijakuntaan käsittäen kolme jalkaväkirykmenttiä, kenttätykistörykmentin, kevytosaston, pioneeri- ja viestipataljoonan sekä ilmatorjuntakonekiväärikomppanjan. Sen tehtävänä oli tehdä läpimurto Sortavalaan ja varmistaa puolustus Keski-Karjalassa yhdessä 7. divisioonan kanssa.

19. divisioona oli Vaasan sotilasläänin perustama ja koostui pohjanmaan pitäjien miehistä. Keskityspaikalle, Heinisyrjäntien, Korkeakankaantien, Mustalammentien sekä Satulavaarantien risteykseen on noussut vuosien kuluessa näille joukoille kolme muistomerkkiä. Niistä vanhin Korkeakankaantien ja Mustalammentien kulmauksessa 1992 pystytetty muistomerkki, on omistettu koko 19. divisioonalle. Mustalammentien ja Satulavaarantien kulmauksen muistomerkki on puolestaan omistettu jalkaväkirykmentti 58:lle, joka kärsi yhdessä jalkaväkirykmentti 16:n kanssa 10. heinäkuuta alkaneessa taistelussa huomattavat tappiot. Runsaan viiden päivän menetykset olivat koko divisioonan osalta 1221 miestä, joista yli 800 kaatunutta. Syyksi voidaan lukea tulehtuneet johtamissuhteet, tiedustelutiedon käyttämättömyys, riittämätön tulivalmistelu ennen etenemistä ja inhimillinen kateus.

Huolimatta kaikesta ja valtavista tappioista 19. divisioona sai toteutettua sille annetun tehtävänsä ja sidottua osaltaan merkittävästi vihollisen resursseja. Viimeisin muistomerkki risteykseen nousi vuonna 2021 Satulavaarantien ja Heinsyrjäntien kainaloon 19. divisioonan tykistölle, joka kykeni sodan edetessä merkittävällä tavalla tuli-iskuillaan vähentämään divisioonan miehistötappioita.

Tänään kolme muistomerkkiä neljän tien risteyksessä on vaikuttava ja kaunis muisto, niille pohjalaisille, jotka omaa henkeään ja terveyttään uhraten olivat osaltaan varmistamassa tämän päivän itsenäistä Suomea. Kiteen kirkon kirkkotarhassa on näissä taistelussa 511:n tilapäisesti haudatun sankarivainajan muistokivi muistuttamasta suurimmasta uhrauksesta, mitä ihmisen voi toisen puolesta antaa. Vainajat ovat sieltä siirretty jo Pohjanmaan kotimultiin. Ainoastaan neljä näistä tunnistamattomaksi jäänyttä lepää Kiteen sankarivainajien muistomerkin alla. Kansallisina merkkipäivinä sankarihaudoilla vieraillessa ne vievät ajatukset myös Pohjanmaalle ja yhteiseen kohtaloomme niin sodassa kuin rauhassa, elämässä ja kuolemassa täällä Suomen muotoisen pilven alla.