Englannissa vuonna 1907 alkunsa saanut Baden-Powellin partioliike saapui Suomeen 1910 ja ensimmäiset partioleirit maaperällä pidettiin seuraavana vuonna. Keisari Nikolai II julisti kuitenkin partion laittomaksi ilmeisesti peläten siihen liitettävän myös sotilaallista koulutusta ja vasta itsenäistymisen myötä vuonna 1917 partion sallittiin uudelleen jatkaa toimintaansa.Kiteelle ensimmäinen partiolippukunta, Kiteen Karhu-Pojat, perustettiin olympiavuonna 1952 ja sen sisarjärjestö Kiteen Rajatytöt viisi vuotta myöhemmin 1957. Vuonna 2002 Rajatytöt muutettiin yhteislippukunnaksi ja Röskön hallinta jäi Karhu-Pojille. Rösköä hallinnoimaan Karhu-Pojat loivat vuonna 2018 säätiön, Kiteen Karhupojat partiosäätiö sr.
Röskön leirikeskuksen historia alkoi vuonna 1956. Kiteen kunta oli lahjoittanut partiolle Juurikan koulun ulkorakennuksen poissiirrettäväksi hirsineen. Toivo ja Saimi Salliselta oli vuokrattu maa-alue kallioisen rannan paikalta 35 vuodeksi leiritoimintaa varten. Elokuussa 1956 järjestettiin paikalla ensimmäinen partioleiri vesakkotalkoineen. Koulun rakennuksen hirsistä valmistui Päämaja vielä saman vuoden marraskuussa.
Luonnollisesti paikka raivaamisen ja majoitustilojen ohella tarvitsi myös peseytymistilat ja vuonna 1957 aloitettiin saunan rakentaminen. Alueen ja sen rakennukset vihki rovasti Nortia 5.7.1959. Toiminta laajeni ja ensimmäinen kansainvälinen leiri järjestettiin Röskössa vuonna 1962 ja kaksi vuotta myöhemmin Röskössä alkoivat Kiteen seurakunnan rippikoululeirit.
Laajeneva toiminta edellytti majoitustilaa. Muutamia hirsiaittoja saatiin lahjoituksina. Pilvilinna ja Tuulenpesä rakennettiin kuitenkin uusista tarpeista vuonna 1965. Tuulenpesä sai nimensä siitä, kun sen yksinkertaisissa lautaseinissä oli isoja rakoja, joista järven suunnasta puhaltava tuuli tunkeutui sisään ja rippikoulujen luokkahuoneeksi ja ruokailutilaksi rakennettu Pilvilinna puolestaan siitä, että seininä olivat alkujaan vain muovikelmut, joiden läpi näkyi pilvien liikkeet (Pilvilinna purettiin vuonna 2021). Rannan tuntumaan nousi vanhasta hirsiaitasta koottu Karhukämppä niin ikään kesällä 1965.
Vuosien saatossa rakennusten määrä lisääntyi venetallilla, Impilinnalla, Saluunalla, Kiesillä, Honkalinnalla. Puhelin Rösköön saatiin vuonna 1967 ja sähköt vuonna 1972. Myös maa-alue vaihtoi omistajaa, kun Maija-Liisa ja Pauli Sallinen myivät sen lippukunnalle 14.9.1968. Ewald Winterin Kiteen kirkonkylältä lahjoittamista rakennuksista Rösköön kohosi Saluunan lisäksi asuinrakennuksesta tehty Rauhala vuonna 1984. Lisäksi alueelle on syntynyt jo varhain Röskön kallion päälle leirikirkko sekä kallion juurelle lahdelmaan ihanteellinen iltaohjelmien pitämiseen sopiva nuotiopaikka. Kallio ja erityisesti sen halkeama on ollut vuosikymmenten aikana kiehtova kisailun ja tutkimisen paikka.
Vuosikymmenien kuluessa Röskön eteen on tehty lukematon määrä talkootyötä ja vastuunkantoa partiotoiminnan ylläpitämiseksi. Henkilöistä ketään poislukematta on syytä mainita Alpo Kejonen, jonka merkitys sekä paikan synnyttämisessä ja vuosikymmenten kehittämisessä on omaa luokkaansa vailla. Tämän kaiken tarkoituksena ovat luonnollisesti olleet ne sadat leirit ja tuhannet leiriläiset, jotka ovat saaneet kokemuksen partiosta, luonnosta, ihmisenä olemisesta toisten kanssa yhteistoiminnassa ja ihmisenä kasvamisesta. Röskö kauneudessaan tarjoaa edelleen hienot edellytykset kaikkeen tähän. Säätiö vuokraa Rösköä erilaisille käyttäjäryhmille. Moderneista käyttäjistä voidaan mainta Nightwish-yhtye, joka on käyttänyt paikkaa harjoitteluun ja uuden musiikin työstämiseen.
Kommentit
Lähetä kommentti