50. Kiteen rautatie ja asema

Rautatien historia on pitkä. Puisia rakennelmia oli jo keskiajalla, mutta ensimmäinen rautatie rakennettiin Liverpoolin ja Manchesterin välille vuonna 1830. Suomeen rautatie saapui Hämeenlinnan ja Helsingin välisen raiteistuksen myötä 1853-1862. Tosin Kiteellä, tai tarkemmin Puhoksessa N. Arppe rakennutti kannaksen poikki kulkevan hevosvetoisen rautatien jo vuonna 1843. Kosken vieressä kulkeneet kiskot olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.

 

Suomen raiteiden runkorakentamisen aikaan kiskot vievät Kiteen ohi. Helsingistä Viipuriin ja edelleen Sortavalaan kulkeva rautatie rakennettiin kulkemaan naapuripitäjän Ruskealan kautta Joensuuhun vuonna 1894. Lähimmät asemat Tohmajärven lisäksi Kiteellä olivat Ruskealan Matkaselän ja Kaalamon asemat ja Suikan seisake. Ruskealan ja radan jäädessä sodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle heräsi pian halu suunnitella korvaava Itärata suomen puolelle. Jo vuonna 1945 valmistui rataosuus Simpeleeltä Parikkalaan. Pian 50-luvun alussa aloitettiin suunnittelu ja keskustelu pohjoisemman osan liittämiseksi Parikkalaan ulottuviin kiskoihin. Alussa vakava vaihtoehto oli itäinen reitti Tohmäjärven Kaurilasta alaspäin, mutta maasto-olosuhteet vaikuttivat siihen, että kuutostien vartta laskeva Onkamon reitti koettiin parhaaksi. Lupa rakentamiselle saatiin 1962 ja pian samana vuonna ratatyöt alkoivat useissa paikoissa 93 kilometriä pitkälle, Kiteenkin poikki kulkevalle junaradalle.

Loppusyksystä vuonna 1966 vaativa rakennustyö saavutti vihdoin Onkamon. Kiteen kohdalla se tarkoitti mm. Syrjäsalmen sillan haastavaa rakennustyötä. Aikataulun mukainen junaliikenne päästiin rataosuudella aloittamaan 28. toukokuuta 1967. Kiteen vaihde oli jo saatu valmiiksi 1965 ja asemarakennus valmistui vuonna 1970. Kiteen asema nykyään on Suomen suurimpia puunlastausasemia.

 

Kiteen asemaa koristaa monilla lempinimillä kutsuttu höyrykaivinkone. Valmistusvuosi lienee 1939 ja se on saapunut Suomeen seuraavana vuonna. Lempinimet liittyvät väriin ’Punainen-Jussi’, tehokkuuteen *Miljoona-Jussi’. Kone kun aikanaan oli herättänyt huomiota sillä, että se korvasi lukemattoman joukon lapiomiehiä tehokkaalla toiminnallaan. Nimi ’Hullu-Jussi’ puolestaan liittyy koneen kehittelyvaiheeseen. Kerrotaan, että kone alkoi pyörimään koekäytössä niin holtittomasti, ettei edes saksalainen insinööri saanut sitä laantumaan. Saksalainen Orenstein & Koppel –monialakonsernin rakentama höyrykaivinkone Universal Typ 6 Kiteellä on ainutlaatuinen. Vastaavaa konetta ei ainakaan esille pantuna ole muualla. Suurin osa koneista purettiin niiden käyttöikänsä tultua tien päähän ja niiden materiaalit kierrätettiin muuhun käyttöön. Koneen päätyminen Kiteelle on myös sattumien summa. Kone oli hankittu Kemijärvi-Salla- ratatyömaalle, josta se siirtyi Uuksun, Simpeleen, Otanmäen, Kontiomäen, Kolarin ja Onkamon kautta Kiteelle.

 

Viimeinen työmaa koneella oli vuonna 1962 juuri Kiteellä, jonne se työnsä tehtyään myös jäi. Kerrotaan myös tarinaa, että ratatyömiehet kortteeria pitäessään olivat jossakin talossa sanoneet, että kohta se ’Hullu-Jussikin” tulee työmaalle. Emäntä, joka oli ollut täysin tietämätön tekniikasta oli tokaissut miehille, että ”meille ei sitä oteta asumaan, teissäkin on sietämistä”. Näinpä vain kuitenkin tuo ainutlaatuinen ja kauniskin konevanhus tänään koristaa Kiteen asema-aluetta.