20. Kesälahden kotiseutumuseon alue

Kuuntele historia tästä  

Lyssna på berättelsen på svenska här

Listen history in english

Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an 

Kirkkolampi ja sen ympäristö ovat vanhastaan sijainneet luonnollisen kulkureitin varrella. Peltoalueiden halki kulki pohjoisesta tuleva kesätie nykyisen Ruomantien kohdalla, ja siksi lammen rantamaisemiin kohosi Kesälahden ja Uukuniemen yhteinen kirkko 1640‑luvulla. Myöhemmin 1700‑luvulla kirkko sijaitsi samalla paikalla, vaikka 1770‑luvulla rakennettu kellotapuli siirrettiinkin uuden kirkon rakentamisen vuoksi nykyiseen kirkkopihaan. Kahden ensimmäisen kirkon muistokivi löytyy metsiköstä, oikealta puolelta, kun käännytään kotiseutumuseon alueelle.


Alueelle vasemmalle käännyttäessä sijaitsee puolestaan vanhojen kirkkojen hautausmaa. Siellä on muun muassa pitäjän historiaan vahvasti vaikuttaneen Molander-suvun sukuhauta. Museoalueen kumpareisiin on haudattu myös 1690‑luvun suurten nälkävuosien aikana pitäjään muualta saapuneita ja täällä menehtyneitä vainajia. Varsinainen museotoiminta alueella alkoi vuonna 1957, kun Kesälahti-seura järjesti Savutuvan vihkiäiset.





Haverila eli Haverisen pirtti on siirretty Sorsansaaresta. Suku ehti asua pirtissä 230 vuoden ajan. Rakennus valmistui vuonna 1725 ja on erinomainen esimerkki kaskipolttoajan rakennustaidosta. Kaikkiaan Kesälahti-seuran hallinnoimalla alueella on polkua pitkin kiertäen 18 erilaista nähtävää kohdetta. Alueen rakennukset edustavat vanhaa rakennusperinnettä, jota on kerätty laajalti ympäristön kylistä ja tiloilta.
Alueella on myös muistomerkki professori Unto Kupiaiselle (1909–1961). Hänen sukujuurensa ovat Kesälahdella, ja hän toimi Kesälahti-seuran merkittävänä vaikuttajana seuran alkuvuosina.