60. Heinoniemen hautausmaa ja kirkko

Kuntajako ja kuntien rajat perustuivat ennen vuoden 1865 kunnallisasetusta seurakuntien rajojen mukaan. Vuonna 1857 Kiteen Rääkkylän puoleisesta osasta keisarillisella päätöksellä päätettiin perustaa oma seurakunta. Rääkkylän oman seurakunnan muodostamisen toimeenpano kuitenkin viivästyi Uno Vilhelm Telénin toimiessa Kiteen kirkkoherrana kuolemaansa asti vuoteen 1890 saakka. Seurakunnan perustamisen ehtona kun oli, että jako toteutetaan vasta kun Kiteen seurakunnan kirkkoherra ja Rääkkylän kappalainen vaihtuvat. Eri virantäyttöasiat lykkäsivät vielä seurakuntien eroa, joka tapahtui vasta vuonna 1892. Tällöin Heinoniemi puutteellisten maantieyhteyksien vuoksi liitettiin Rääkkylään, johon olivat paremmat vesiyhteydet.






Heinoniemen kylän kasvaessa ja pitkien matkojen vuoksi kuntakeskuksiin, perustettiin vuonna 1949 alueelle oma hautausmaa. Vilho Gerlander lahjoitti maata hautausmaata varten hehtaarin määräalan ja näin mahdollistui viimeisen leposijojen paikat heinoniemisille. Kun vuonna 1954 Heinoniemi liitettiin takaisin Kiteeseen, heräsi ajatus omasta kirkosta alueelle. Ajatuksen kärkenä toimi tuolloinkin vahvasti Viljo Gerlander, joka kävi keskustelua Kiteen kirkkoherran Martti Nortian kanssa asiasta. Viljo Gerlander ei ehtinyt nähdä kirkon toteutumista. Hän menehtyi liikenneonnettomuudessa äkillisesti vuonna 1956.


Kirkon rakentamisasiaa lähdettiin vuodesta 1958 alkaen viemään hallinnossa eteenpäin. Kirkkohallitokunnassa käsiteltiin asiaa ja rakentamista varten nimettiin rakennustoimikunta. Myös kylällä tehtiin lahjoituksia ja talkoita kirkkoon tarvittavan puu- ja lautatavaran kartuttamiseksi. Rakennusmestari Matti Repo loi kirkon piirrustukset, jotka hyväksyttiin. Rakennustoimikunnalle annettiin kuitenkin valtuudet tehdä vähäisiä käytännön muutoksia tarvittaessa. Tarjouskilpailussa ensiksi tuli valituksi urakoitsija Matti Malinen. Kirkon rakennuspaikan maaperää tutkittaessa osottautui kuitenkin, että perustukset olisi kaivettava routarajan alapuolelle toisin kuin oli ajateltu, joka luonnollisesti lisäsi työtä ja kustannuksia. Järjestettiin uusi tarjousmenettely, joka päätyi kolmikon: Toivo Toropainen, Olavi ja Heikki Rissanen toteutettavaksi. Urakan kokonaishinta oli 2 700 000 markkaa sisältäen kaivon kaivamisen seurakunnan kustantamille 80 senttisille kaivonrenkaille.


Elokuun 25 päivänä 1958 olleessa katselmuksessa kirkko oli kohonnut jo harjannostajaiskorkeuteen ja muutamien lisäyksien (kolmas koristekaari kattoon, viemäröinnin lisääminen) jälkeen kirkko oli valmis luovutettavaksi seurakunnalle 29.11.1958. Seuraavana vuonna joulukuun 13. päivänä kirkko juhlallisesti vihittiin Mikkelin piispa Osmo Alajan toimiessa kirkon vihkijänä. Monien kylän vastuunkantajien ansiosta kirkko ja sen hautausmaa on tänäänkin hyväkuntoinen ja kokoaa suojaansa niin suruväkeä kuin juhla-aikoina kirkkoon tulijoita.