Helsingistä Viipuriin ja edelleen Sortavalaan kulkeva rautatie rakennettiin kulkemaan Ruskealan kautta Joensuuhun vuonna 1894. Ruskealan ja radan jäädessä sodan jälkeen Neuvostoliiton puolelle heräsi pian halu suunnitella korvaava Itärata suomen puolelle. Jo vuonna 1945 valmistui rataosuus Simpeleeltä Parikkalaan. Pian 50-luvun alussa aloitettiin suunnittelu ja keskustelu pohjoisemman osan liittämiseksi Parikkalaan ulottuviin kiskoihin. Alussa vakava vaihtoehto oli itäinen reitti Tohmäjärven Kaurilasta alaspäin, mutta maasto-olosuhteet vaikuttivat siihen, että kuutostien vartta laskeva Onkamon reitti koettiin parhaaksi. Lupa rakentamiselle saatiin 1962 ja pian samana vuonna ratatyöt alkoivat useissa paikoissa 93 kilometriä pitkälle junaradalle. Loppusyksystä vuonna 1966 vaativa rakennustyö saavutti vihdoin Onkamon. Kesälahden liikennepaikka avattiin tavaraliikenteelle Parikkalan ja Säkäniemen välisen rataosuuden käyttöönoton yhteydessä joulukuussa 1966 ja henkilöliikenteelle seuraavana vuonna. Uuden rataosuuden asemat; Kesälahden ja Kiteen asemarakennukset ovat elementtirakennuksia. Kesälahden asemarakennus valmistui vuonna 1970.Asemarakennuksen ulkoasua ja pihaa on myöhemmin parannettu talkoovoimin vuonna 2011. Aluksi Kesälahden asemarakennus oli punainen, mutta nykyisin se on maalattu maisemoidun harmaaksi. Piha-alueen ja asemarakennuksen ulkoinen kunnostus oli myös kunnianosoitus aikanaan toimineen asemapäällikkö Risto Pamppusen työlle. Tuolloin asema ja sen hoidettu ympäristö istutuksineen oli laajemminkin tunnettu ja ihailtu käyntikortti Kesälahdelle.
Tunnettu kesälahtelainen kesävieras vuosien ajan oli kevyen musiikin ”legenda” Pekka Juhani ”Pave” Maijanen (1950-2021). Paljon perheineen junaa ja Kesälahden asemaa käyttäneenä heräsi Pro Kesälahti ry:ssä ajatus muistomerkistä Pave Maijaselle. Maijasen ”kotijärven” Karjalan Pyhäjärven ’istuinkivestä’ ja Maijasen käyttämän Martin 000-14:n kitaran teräksisestä silhuetista syntyi Erkki Lindebergin ideoima ja toteuttama kaunis monumentti Kesälahden aseman edustalle. Lisäksi aseman seinälle ikuistettu vuonna 1984 levytetyn hitin ’Lähtisitkö’ säkeen osa:” tulisitko asemalle mua vastaan, tulisitko vastaan,”
Myös Lähtisitkö-kappaleen synnyn paikkana oli Kesälahti. Pave oli viettämässä perheineen kesälomaa kesällä 1984 Kesälahdella:” Levy-yhtiön kanssa oltiin sovittu, että lokakuussa alkaisi uuden albumin purkitus ja sille kaivattiin tietenkin materiaalia, jota oli kesän aikana tarkoitus synnyttää. Noihin aikoihin Pave oli kiinnostunut reggae-musiikista ja fanitti mm. Bob Marleyta ja Steel pulsea. Eräänä kauniina kesäaamuna hän souteli katiskalle ja päässä alkoi soida aironvetojen tahtiin reggaekomppi. Jostain tuli mieleen teksti ”Lähtisitkö silloin kanssani järvelle”. Pave on kertonut, että yleensä hänelle oli otollisin hetki synnyttää sävelmiä huonoissa fiiliksissä, mutta ”Lähtisitkö” syntyi kirkkaudessa. Lisäksi hän ei kuuleman mukaan yleensä muistanut kappaleiden syntytarinoita, mutta tämä oli poikkeus. Pave palasi katiskalta mökille, nappasi käsiinsä kitaran ja alkoi rämpyttää g-mollia ja a-mollia kuvitellen taustalle Bob Marley -tyylisen basson. Tekstikin syntyi samalta istumalta ja säilyi lähes sellaisenaan valmiiseen levytykseen asti. Jossain vaiheessa tuli myös ahaa-elämys, että ensimmäisenä syntynyt riffi ”Lähtisitkö silloin kanssani järvelle” sopiikin kappaleen kertosäkeistöksi. Mitään suurta hittiä Pave ei ajatellut synnyttäneensä ja hän olikin aina sitä mieltä, että hitit tekee yleisö – ei artisti.” Syksyllä 1984 Finnvoxin Pitäjänmäen studiolla äänitetty kappale on olennainen osa suomalaisen kevyen musiikin historiaa. TV1:n kevyen musiikin vuosikonsertissa uudenvuoden aattona 1984 ja helmikuussa 1985 TV2:n Iltatähti-ohjelmassa Pave Maijasen esittämä Lähtisitkö-laulu nousi hitiksi ja nosti koko albumin ’Maijanen’ myynnin 60 000 kappaleeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti