23. Kiteen vanha valtion virastotalo
Kuuntele historia tästä
Ruotsin vallan aikana ja autonomian alussa Suomessa oli vain muutamia valtion virastotaloja, ja nekin palvelivat pääasiassa keskushallinnon tarpeita. Valtion ohjausjärjestelmä oli pitkälti keskitetty, virkamiehiä oli verrattain vähän, eikä erillisiä työskentelytiloja juuri tarvittu. Keskushallinnon lisäksi läänin keskuksissa oli lääninhallinnon virastotalot. Paikallishallinnossa sen sijaan suosittiin virkataloja, joissa paikallinen virkamies asui ja hoiti myös virkaansa liittyvät tehtävät.
Keisari Aleksanteri II:n valtaannousun myötä keskitettyä hallintoa alettiin modernisoida 1800-luvun puolivälissä, ja keskushallinnon tehtävät monipuolistuivat. Tilatarve kasvoi, mutta vasta itsenäistymisen jälkeen keskushallintoa ryhdyttiin hajauttamaan. Taustalla vaikutti myös vuoden 1865 kuntalaki, joka saatettiin täysimääräisesti voimaan vuoteen 1875 mennessä. Kehitystä tuki se, että vuosisadan lopulla eri aloille muodostettiin omat piirihallinnot, jotka toivat valtion hallintoa myös pienemmille paikkakunnille. Muun muassa postin toiminta jaettiin postipiireihin ja asevelvollisuuskutsunnat kutsuntapiireihin.
Itsenäistymisen myötä – aina kun asioita ei voitu ratkaista paikallisesti – syntyi tarve postihallinnon, kihlakuntahallinnon, verohallinnon ja poliisihallinnon sekä puhelin- ja telehallinnon omille toimitiloille. Paikkakunnille ja lääneihin alettiin rakentaa valtion omia virastotaloja virkamiesten työn tarpeisiin. Tällaisen valtion virastotalorakentamisen kulta-aikaa olivat 1950–70-luvut.
Pohjois-Karjalassa Joensuun lääninhallinnon rinnalle syntyi virastotaloja muun muassa Lieksaan (1959), Ilomantsiin (1962), Nurmekseen (1964), Juukaan (1974) ja Kiteelle (1977). Kiteen virastotalo oli merkitty valtion suunnitelmiin vuonna 1974, ja suunnittelu aloitettiin vuonna 1975 Rakennushallituksessa Eila Esalan johdolla. Rakennus mitoitettiin kaikille hallinnon aloille yhteensä 12 000 m²:n laajuiseksi. Se rakennettiin nykyiselle paikalleen maanvaihdolla kunnan kanssa, kun alkuperäinen tontti osoittautui liian pieneksi. Taloon sijoittuivat kaikki valtion hallinnon toiminnot: poliisi, posti, verotoimisto, oikeustoimi ja työvoimahallinto.
Valtion kiinteistöjen yhtiöittäminen ja tuottavuusohjelmat ovat sittemmin kääntäneet kehitystä taaksepäin, ja nykyisin rakennuksessa toimii ainoastaan poliisin toimipiste. Senaatti-kiinteistöt myi talon yksityiselle omistajalle, ja tiloissa toimii nykyään yritystoimintaa sekä kaupungin omaan käyttöönsä vuokraamia tiloja.
Ruotsin vallan aikana ja autonomian alussa Suomessa oli vain muutamia valtion virastotaloja, ja nekin palvelivat pääasiassa keskushallinnon tarpeita. Valtion ohjausjärjestelmä oli pitkälti keskitetty, virkamiehiä oli verrattain vähän, eikä erillisiä työskentelytiloja juuri tarvittu. Keskushallinnon lisäksi läänin keskuksissa oli lääninhallinnon virastotalot. Paikallishallinnossa sen sijaan suosittiin virkataloja, joissa paikallinen virkamies asui ja hoiti myös virkaansa liittyvät tehtävät.
Keisari Aleksanteri II:n valtaannousun myötä keskitettyä hallintoa alettiin modernisoida 1800-luvun puolivälissä, ja keskushallinnon tehtävät monipuolistuivat. Tilatarve kasvoi, mutta vasta itsenäistymisen jälkeen keskushallintoa ryhdyttiin hajauttamaan. Taustalla vaikutti myös vuoden 1865 kuntalaki, joka saatettiin täysimääräisesti voimaan vuoteen 1875 mennessä. Kehitystä tuki se, että vuosisadan lopulla eri aloille muodostettiin omat piirihallinnot, jotka toivat valtion hallintoa myös pienemmille paikkakunnille. Muun muassa postin toiminta jaettiin postipiireihin ja asevelvollisuuskutsunnat kutsuntapiireihin.
Itsenäistymisen myötä – aina kun asioita ei voitu ratkaista paikallisesti – syntyi tarve postihallinnon, kihlakuntahallinnon, verohallinnon ja poliisihallinnon sekä puhelin- ja telehallinnon omille toimitiloille. Paikkakunnille ja lääneihin alettiin rakentaa valtion omia virastotaloja virkamiesten työn tarpeisiin. Tällaisen valtion virastotalorakentamisen kulta-aikaa olivat 1950–70-luvut.
Pohjois-Karjalassa Joensuun lääninhallinnon rinnalle syntyi virastotaloja muun muassa Lieksaan (1959), Ilomantsiin (1962), Nurmekseen (1964), Juukaan (1974) ja Kiteelle (1977). Kiteen virastotalo oli merkitty valtion suunnitelmiin vuonna 1974, ja suunnittelu aloitettiin vuonna 1975 Rakennushallituksessa Eila Esalan johdolla. Rakennus mitoitettiin kaikille hallinnon aloille yhteensä 12 000 m²:n laajuiseksi. Se rakennettiin nykyiselle paikalleen maanvaihdolla kunnan kanssa, kun alkuperäinen tontti osoittautui liian pieneksi. Taloon sijoittuivat kaikki valtion hallinnon toiminnot: poliisi, posti, verotoimisto, oikeustoimi ja työvoimahallinto.
Valtion kiinteistöjen yhtiöittäminen ja tuottavuusohjelmat ovat sittemmin kääntäneet kehitystä taaksepäin, ja nykyisin rakennuksessa toimii ainoastaan poliisin toimipiste. Senaatti-kiinteistöt myi talon yksityiselle omistajalle, ja tiloissa toimii nykyään yritystoimintaa sekä kaupungin omaan käyttöönsä vuokraamia tiloja.
Kommentit
Lähetä kommentti