Ruotsin vallan aikana ja autonomian alussa Suomessa oli vain muutamia valtion virastotaloja ja nekin keskushallinnon tarpeisiin, sillä valtion ohjausjärjestelmä oli pääosin keskitetty ja virkamiehiä oli verrattain vähän, eikä työskentelytiloja tarvittu. Keskushallinnon lisäksi oli lääninhallinnon virastotalot läänin keskuksissa. Sen sijaan paikallishallinnossa suosittiin virkataloja, joissa paikallisvirkamies asui ja myös hoiti virkaan liittyviä asioita.
Aleksanteri II valtaannousun myötä keskusjohtoista hallintoa alettiin modernisoimaan 1800-luvun puolivälissä ja keskushallinnon toimet monimuotoistuivat. Tarvittiin lisää tiloja, mutta vasta itsenäistymisen myötä keskushallintoa alettiin hajauttamaan. Lisäksi taustalla vaikutti 1865 voimaan tullut kuntalaki, joka saatettiin täyteen voimaan 1875 mennessä. Tätä tukemaan muodostui vuosisadan lopulla eri aloille omat piirihallintonsa, jotka toivat valtion hallintoa myös pienemmille paikkakunnille. Muun muassa postin toiminta jaettiin postipiireihin, asevelvollisuuskutsunnat kutsuntapiireihin jne.
Näin itsenäistymisen myötä ilmeni tarve, mikäli paikallisesti ei voitu asiaa muuton ratkaista, tarve postihallinnon, kihlakunnan hallinnon, verohallinnon ja poliisihallinnon, puhelin ja telehallinnon toimitiloille. Paikkakunnille ja lääneihin alkoi syntymään valtion omia virastotaloja virkamiesten toiminnan tarpeille. Tällaisten valtion virastotalojen kulta-aikaa olivat 1950-70-lukujen aika.
Pohjois-Karjalassa Joensuun lääninhallinnon rinnalle syntyi virastotaloja mm. Lieksaan 1959, Ilomantsiin 1962, Nurmekseen 1964, Juukaan 1974 ja Kiteelle 1977. Kiteen virasto talo oli merkitty jo valtion suunnitelmiin 1974 ja suunnittelu aloitettiin 1975 Rakennushallituksessa Eila Esalan johdolla. Rakennuksen neliömäärä oli kaikille hallinnon aloille mitoitettuna 12 000 m2. Rakennus rakennettiin maanvaihdolla kunnan kanssa tehtyyn nykyiseen paikkaan alkuperäisen tontin osoittautuessa liian pieneksi. Taloon sijoittuivat kaikki valtion hallinnon toimet: poliisi, posti, verotoimisto, oikeustoimi ja työvoimahallinto.
Valtion kiinteistöjen yhtiöittäminen ja tuottavuusohjelmat ovat nykypäivään kääntäneet historiaa takaisinpäin ja tänään rakennuksessa toimii ainoastaan poliisin toimipiste. Talo on myyty Senaatti-kiinteistöjen toimesta yksityiselle ja tänään tiloissa toimii yritystoimintaa ja kaupungin vuokraamia tiloja omaan käyttöönsä.
Kommentit
Lähetä kommentti