42. Kesälahden suojeluskunnan talo ja seuran talo
Kansalliseen heräämiseen liittyen 1850-1860 luvulla alkoi Suomeen syntyä yleiseen sivistykseen liittyviä seuroja. Vanhimpia näistä olivat urheiluseurat. Seuraavana olivat nuorisoseurat ja maamiesseurat sekä myöhemmin työväenyhdistykset. Vuonna 1900 perustettiin Kesälahden maamiesseura. Maamiesseuran talot nousivat pian Suurpäähän ja Villalaan. Kesälahdelle perustetun nuorisoseuran talo nousi kirkolle vuonna 1905. Suojeluskunnan perustamisen jälkeen suojeluskunnan nuorisoseura etsi yhteistä mahdollisuutta rakentaa toimitalo maamiesseuran kanssa Kesälahden kirkolle, mutta hanke raukesi.
Talo rakennettiin osittain 3-kerroksiseksi, alakerrassa sijaitsi kolme ravintolahuonetta, ravintolakeittiö ja kolme varastohuonetta. Toiseen kerrokseen muotoutui juhlasali, näyttämö, kansliahuone, keittiö ja kamari sekä pukuhuone. Kolmannessa kerroksessa puolestaan sijaitsi kaksi pukuhuonetta näyttelijöille, soittajien parveke, sivuparveke ja peräparveke. Talon alakerta rakennettiin betonitiilestä ja koko talo varustettiin modernisti peltikatolla. Talon piirustusten laatijana toimi kerimäkeläinen rakennusmestari August Astikainen. Hän toimi myös rakennusurakan toteuttajana ja urakan loppusumma oli mittava 143 000 markkaa.
Neuvostoliiton pommitus 2. heinäkuuta 1941 tuhosi Kesälahden kirkonkylää tuhoten myös suojeluskunnan talon. Sodan päätyttyä 1950-luvun alussa pommituksen jäljet rakennettiin ripeasti. Suojeluskunnan talon paikalle rakentui nykyinen seurojen talo. Vuosien varrella se toimi useiden seurojen yhteisenä tilana. Tänään talo on Kesälahden Urheilijoiden käytössä. Vuonna 2016 paljastettiin nykyisen talon seinässä oleva muistolaatta paikalla sijainneesta suojeluskunnan rakennuksesta.
Kommentit
Lähetä kommentti