83. Kiteen hyppyrimäet

Mäkihypyn kotimaana pidetään Norjaa ja siellä 1800-luvun puolivälissä Telemarkin lääniä, josta jäänteenä on vieläkin pistelaskussa eduksi katsottava Telemark-alastulo. Tiettävästi ensimmäinen mäkikilpailu Suomessa järjestettiin 1885 Sortavalan seminaarin oppilaille. Laatokka-lehti kirjoittaa tapahtuneesta: ”Hiihtokilpailu oli täällä seminaarin poikamallikoulun oppilaitten kesken wiime keskiwiikkoaamuna. Kilpailuun mäenlaskussa otti osaa 16 oppilasta. Näiden määrä oli laskea ilman sauwatta ja kaatumatta wiisi kertaa erästä jyrkkää rinnettä alas hyppyrillä warustettua latua pitkin. Neljä oppilasta suorittiwat koetuksen aiwan täydellisesti ja wirheettömästi. Muut sattuiwat kaatumaan yhden tai useammankin kerran. Kilpailuun tasaista jäähankea pitkin ottiwat osaa melkein kaikki suksille kykenewät oppilaat, jaettuina ikänsä puolesta eri ryhmiin. Parhaat hiihtäjät suorittiwat melkein puolen wirstan pituisen matkan noin kahdessa minutissa, muut sitten wähän pitemmässä ajassa.” Kyseisessä kilpailussa oli hiihdon kanssa tapahtuvan hypyn kanssa enemmänkin piirteitä nykyisestä yhdistetyn kisasta.Ensimmäiset varsinaiset mäkikilpailut ilmeisesti olivat Helsingin Katajanokalla vuonna 1899. Jo vuonna 1886 tehtiin koekilpailuja sekä mietittiin hyppyrin paikkaa. Luonnollisesti ensimmäiset kilpailut hypättiin myös tasamaalle, joka oli omiaan aiheuttamaan kaatumisia, loukkaantumisia sekä lyhentämään mäkihyppyjen pituuksia. Uljas: urheuden ja reippauden edustaja -julkaisu kirjoittaa: ”nytpä ilmestyikin yksi vaikeus, jota ei ollut niin helppo poistaa. Mistä löydettäisiin mäki, joka soveltuisi mäenlasku kilpailuun? Senhän piti nimittäin olla kaupungin läheisyydessä, jotta ihmiset voisivat tulla, kilpailua katsomaan ja samallahan se täytyi olla niin korkea, ettei jokainen laskisi „akatta" siitä. Tämä oli sangen tukala seikka, sillä täällä Helsingin läheisyydessä ei ole oikein kuvan mäkeä ja ne, jotka voisivat tulla, kysymykseen, ovat yhdestä eli toisesta syystä sopimattomat. Monien keskustelujen ja ehdotuksien jälkeen päätettiin pitää kilpailu Katajanokan pohjoispuolella ja rakennettiin mäen loppupuolelle 4 jalkaa korkea hyppyri. Ennätyshiihdossa oli hiihdettävä noin 16 virstaa ja oli aljettava Katajanokan päästä.”

Ensimmäiset kokonaan rakennetut hyppyrimäet tulivat vuonna 1906 Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Pian mäkihyppyinnostus alkoi levitä kaikkialle Suomeen ja Pohjois-Karjalaan rakennettiin ensimmäinen mäki Joensuuhun. Kiteen ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin 1920-luvulla Puhoksen Koivikolle lehtikuusimetsän reunaan ja toinen hieman myöhemmin Puhoksen seurantalon läheisyyteen.

Juuri ennen sotia (1938) rakennettiin myös Juurikkaan lähelle nykyisen Juurikkasalmentien ja Juurikkajärventien risteystä hyppyrimäki. Ensimmäisen kiteeläisen mäenlaskukilpailun tulokset sanomalehdessä ovat mitä ilmeisimmin juuri Juurikan kilpailusta. Karjalainen kirjoittaa 14.2.1939: ”Kiteen Urheilijain mäenlaskukilpailut suoritettiin samoin sunnuntaina. Tulokset olivat: 1) H. Laasonen 72.1 pist, hyppyjen pituus 25 ja 24,5 m; 2) Simo Laasonen 63,0 pist, hypyt 22,5 ja 21,5; 3) Tauno Kettunen 60,6, Pojat alle 15 v: 1) liro Aalto 72,5 pist, hypyt 23 ja 22 m; 2) Veli Hakulinen 67.5 pist, hypyt 22 ja 18,5; 3) Heikki Havukainen 66,8 pist, hypyt 24 ja 21,5. Ulkopuolella kilpailun hyppäsi Heikki Laasonen 27,5 m, mikä on tähänastinen mäkiennätys. Kun mäki saadaan lopulliseen kuntoon, voidaan siinä saavuttaa aina 40—45 metrin pituisia hyppyjä.”

Savikolle valmistui vuonna 1954 hyppyrimäki, joka oli eittämättä siihenastisista suurin kriittisen pisteen ollessa 40 metrissä. Lisäksi Närsäkkälään valmistui myöhemmin Hepomäkeen pienempi hyppyrimäki 70-luvulla.

Kiteen mäkihypyn keskukseksi muodostui kuitenkin Hutsin alue. Ensimmäinen puinen hyppyrimäki valmistui vuonna 1961 ja sitä seurasi vuonna 1984 paikalle valmistunut teräksinen K60 hyppyrimäki. Päärinteen lisäksi Hutsissa sijaitsee myös neljä pienempää mäkeä alkaen 8 metrin mäestä, joka mahdollistaa kehittyvän ja kasvattavan valmennustoiminnan jo varhaisnuoruudesta alkaen. Muovitetut alarinteet ja pellitetyt suksiurat sekä hissi mahdollistavat myös harjoittelun läpi kesäkauden.