32. Rääkkylän kunnantalo

Kunnantalo sijaitsi viimeisimmäksi Tienhaaran tilalla apteekiksi 1920 rakennetussa talossa, jonka Säästöpankki korotti 1950-luvun alussa kaksikerroksiseksi. Tämä Rakennus toimi kunnan toimitalona vuoteen 1989, uuden kunnantalon valmistumiseen asti. Aiempi rakennus purettiin myöhemmin 1990-luvulla.

 

Nykyinen Rääkkylän kylän keskustaan sijoittuva arkkitehti Erkki Helasvuon suunnittelema kolmikerroksinen kunnantalo valmistui 1989. Helasvuo tunnetaan Pohjois-Karjalassa erityisesti kaavasuunnittelustaan niin Kiteellä, Ilomantsissa kuin Nurmeksessakin. Hänen suunnittelemiaan rakennustöitä ovat mm. Nurmeksen karjalaiskyläalueelle sijoittuva kylpylä, samalla alueella oleva tsasouna, jonka esikuvana on ollut rajan taakse jäänyt Ägläjärven rukoushuone, Kontiolahden ortodoksinen kirkko, Kanneltalo Helsingin Kannelmäessä ja Ilomantsin Korpiselkä- ja Taistelijantalot. Helasvuo onkin merkittävästi vaikuttanut uuskarjalaisen rakennustyylin kehittymiseen Suomessa.

Kolmikerroksinen rakennus rakennettiin edullisesti ja toimivaksi ja sen vihkiäisiä vietettiin 19. tammikuuta 1990. Rakentamiskustannuksiksi tuli kalustoineen silloin vain 16 miljoonaa markkaa. Monitoiminen talo sisältää kokoontumistiloja ja työhuoneita. Rakennus itsessään poikkeaa vieressä olevan Osuuspankin talon kanssa muista keskustan rakennuksista kooltaan ja kerroksiltaan. Itse rakennuksessa voi nähdä tasaperäisen kuusikielisen kanteen muotoja sulavuudessaan. Pääoven vierustaa koristaa Teppo Laurinollin reliefi ’Elinkeinot’. Laurinolli on tunnettu etenkin teoksistaan synnyinseudullaan Keminmaalla (mm. Lippomies) ja Pohjois-Karjalassa. Viimeisin metalliteos ’Kiitos elämälle’ koristaa Joensuun keskussairaalan edustaa. Aulatilaan on sijoitettu Rääkkylän seurakuntataloon kuuluneet Eeva Ryynäsen puutyökokonaisuus ’Jumalan kunnia luonnossa’ sekä Rääkkylässä syntyneen kansantaiteilija Esa ”Severi” Pakarisen elämäntyöstä kertova näyttely.