31. Puhoksen historiallinen alue

Puhoksen historiallisella Puhoslahden ja Puhoslammen välillä ei ole tehty varsinaisia arkeologisia muinaisajan löytöjä. Noin kuuden kilometrin päässä Heponiemellä ilmenneet kivikautiset löydöt saman vesistön äärellä antavat kuitenkin vahvan viitteen siitä, että Puhoksen erinomaisella kahden vesistön kannaksella on käyty jo varhaisista ajoista. Varsinaiseen merkitykseen Puhoksen alue nousi maanviljelyskulttuurin vakiintuessa 1600-1700- luvuilla ja erityisesti varhaisella teollistumiskaudella 1700-luvun lopusta 1800-luvun ajanmitalla.

 

Puhoksenkoski on ollut vanhastaan varhaisempia myllypaikkoja. Ensimmäinen mylly lienee rakennetun jo 1600-luvun puolella. Puhos kuului Stolbovan rauhan jälkeen Suorlahden kartanolle ja Flemingin suvulle. Suorlahden siirryttyä kruununvouti Andersille tämä möi sen myöhemmin ”Karjalan kuningas” Gabriel Walleniukselle, mutta säilytti Puhoksen myllyn ja kalastamon itsellään.v Vuonna 1770 mylly siirtyi Walleniuksen omistukseen. Wallenius perusti Puhokselle sahan vuonna 1774, josta vietiin sahatavaraa myös Venäjälle. Kustaan sota vuosisadan lopussa lopetti sahan toiminnan ja se rakennettiin uudelleen vasta 1800-luvun alussa.

 

Uuteen kukoistukseen Puhos nousi Nils Ludvig Arppen hoidon myötä 1800-luvun alussa. Arppe ei koskaan omistanut olemassa olevaa sahaa mutta sen patruunana sahasta tuli yksi maan suurimpia. Oriveden puoleiselle rannalle syntyi tuona aikana telakkatoimintaa ja Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen näki siellä päivänvalonsa 1833. Vertailuna voidaan todeta, että vasta 1862 kulki maan ensimmäinen höyryveturi Helsingin ja Hämeenlinnan välin ja ensimmäinen teollisuuskäyttöön tarkoitettu höyrymoottori käynnistyi Suomessa Liittoisten verkatehtaalla 1844. laivateollisuudesta on vielä muistona Puhoksessa lehtikuusimetsät, joiden tarkoitus oli toimia raaka-aineena laivanrakennusteollisuudelle. Hankkeen keskeytti kuitenkin Arppen kuolema vuonna 1861. Myös Puhoskoski perattiin Arppen toimesta 1829-1839, jotta sahatavaraa oli helpompi siirtää järvien kannaksen yli. Lisäksi vuonna 1843 valmistui kanavan viereen hevosvetoinen rautatie, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.

1800-luvun loppupuolella Puhos siirtyi Lieksassa syntyneen suurliikemies Antti Juhana Mustosen omistukseen. Mustonen oli luonut omaisuutensa Joensuun kauppahuoneella ja Utran sahatoiminnalla, jolla oli ollut Joensuun tapulioikeuksien myötä mahdollisuus viedä tuotteita vientiin ulkomaita myöten. Mustonen rakennutti Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon ja uuden telakan 1875. Mustosella oli tarkoitus myös rakentaa Puhoksen kannaksen läpi kanava vuonna 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Sitä ehdittiin kaivaa 400 metrin matka, kunnes Mustosen kuolema keskeytti hankkeen. Puhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti ja saha vuoteen 1900.

 

Tultaessa 1900-luvulle uusi käyttövoima sähkö liittyi Puhoksenkosken hyödyntämiseen ja myllyn toimintaan. Nykyinen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos rakennettiin 1958-1959 ja Arppen aikainen saha purettiin 1961. Läpi erilaisten ajanjaksojen Puhoksessa on ollut vahvana elinkeinona maatalous. Näkyvimpänä jäljelle jääneenä rakennuksen siitä on Puhoksen kartanon suurikokoinen navettarakennus 1920-luvulta.