31. Puhoksen historiallinen alue
Puhoksenkoski on ollut vanhastaan yksi varhaisimmista myllypaikoista. Ensimmäinen mylly lienee rakennettu jo 1600-luvulla. Stolbovan rauhan jälkeen Puhos kuului Suorlahden kartanolle ja Flemingin suvulle. Kun Suorlahti siirtyi kruununvouti Andersille, hän myi sen myöhemmin "Karjalan kuninkaana" tunnetulle Gabriel Walleniukselle, mutta säilytti Puhoksen myllyn ja kalastamon itsellään. Vuonna 1770 mylly siirtyi Walleniuksen omistukseen. Wallenius perusti Puhokselle sahan vuonna 1774, josta sahatavaraa vietiin myös Venäjälle. Kustaan sota vuosisadan lopussa lopetti sahan toiminnan, ja se rakennettiin uudelleen vasta 1800-luvun alussa.
Uuteen kukoistukseen Puhos nousi Nils Ludvig Arppen johdossa 1800-luvun alussa. Vaikka Arppe ei koskaan omistanut olemassa ollutta sahaa, hän toimi sen patruunana tehden siitä yhden maan suurimmista. Oriveden puoleiselle rannalle syntyi tuona aikana telakkatoimintaa, ja Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen näki siellä päivänvalon vuonna 1833. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vasta vuonna 1862 kulki maan ensimmäinen höyryveturi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä, ja ensimmäinen teollisuuskäyttöön tarkoitettu höyrymoottori käynnistyi Suomessa Liittoisten verkatehtaalla vuonna 1844. Laivateollisuudesta on Puhoksessa muistona lehtikuusimetsiä, joiden tarkoitus oli toimia raaka-aineena laivanrakennusteollisuudelle. Hankkeen keskeytti kuitenkin Arppen kuolema vuonna 1861. Arppe myös perasi Puhoskosken vuosina 1829–1839, jotta sahatavaran siirtäminen järvien välisen kannaksen yli helpottui. Lisäksi vuonna 1843 valmistui kanavan viereen hevosvetoinen rautatie, joka oli ensimmäinen laatuaan Suomessa.
1800-luvun loppupuolella Puhos siirtyi Lieksassa syntyneen suurliikemies Antti Juhana Mustosen omistukseen. Mustonen oli luonut omaisuutensa Joensuun kauppahuoneella ja Utran sahatoiminnalla, jolla oli ollut Joensuun tapulioikeuksien myötä mahdollisuus viedä tuotteita ulkomaille asti. Mustonen rakennutti Puhoksenkosken äärelle konepajan, valimon ja uuden telakan vuonna 1875. Mustosen tavoitteena oli myös rakentaa kanava Puhoksen kannaksen läpi vuonna 1876 tuotantolaitoksen kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Sitä ehdittiin kaivaa 400 metrin matka, kunnes Mustosen kuolema keskeytti hankkeen. Puhoksen konepaja toimi vuoteen 1893 asti ja saha vuoteen 1900.
Tultaessa 1900-luvulle uusi käyttövoima, sähkö, liittyi Puhoskosken hyödyntämiseen ja myllyn toimintaan. Nykyinen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n voimalaitos rakennettiin vuosina 1958–1959, ja Arppen aikainen saha purettiin vuonna 1961. Läpi eri aikakausien Puhoksessa on maatalous säilynyt vahvana elinkeinona. Siitä näkyvimpänä jäljelle jääneenä rakennuksena on Puhoksen kartanon suurikokoinen navettarakennus 1920-luvulta.
Kommentit
Lähetä kommentti