84. Kiteen urheilukentät ja pesäpallo

Pesäpallon juuret löytyvät Suomessa pelatusta kuningaspallosta ja Tahko Pihkalan USA:ssa vierailun innoittamasta baseballista. Ennen kuin laji sain nimekseen pesäpallo 1920-luvun taitteessa, sitä kutsuttiin pitkäpalloksi, jonka säännöt vakiintuivat vuosien 1915-1917 välisenä aikana. Pesiä pelissä oli aluksi vain yksi.Jyväskylän lyseon kokeilujen kautta syksyllä 1920 kentästä tuli kiilamainen toisin kuin kuningaspallossa. Viipurin Sanomissa mainostettiin 20.8.1917 Anni Collanin Uutta Naisten Urheilukirjaa, jonka liitteenä olivat pitkäpallon säännöt. Varsinainen lopullinen kenttä muotoutui ja pesien määräksi vakiintui kotipesä ja kolme kenttäpesää. Ensimmäinen pesäpallon koeottelu pelattiin tiettävästi 14.11.1920 Kaisaniemen kentällä Helsingissä, ja pari vuotta myöhemmin pesäpallo nimenä oli jo voittanut pitkäpallon. Tänä vuonna onkin vietetty pesäpallon 100-vuotisjuhlaa.

Kiteellä urheilukentän ja pesäpallon tiet kohtasivat, kun suojeluskunta sai valmiiksi Peltolaan sijoitetun urheilukentän. Sunnuntaina 4. elokuuta 1922 kentän vihkiäisten toisena päivänä pelattiin Kiteen ja Tohmajärven suojeluskuntien joukkueiden välillä ottelu, joka päätyi vieraiden voittoon lukemin 24-3. Tämä oli ensimmäinen Kiteellä pelattu peli, josta on jäänyt kirjallista tietoa. Peltolan kenttä lienee sijainnut nykyisen Urkutien ja Kellonsoittajantien kainalossa.

Kentällä urheiltiin ja varmasti myös pelattiin pesäpalloa, joka levisi ympäri Suomea juuri suojeluskuntien kautta, noin vuosikymmenen verran. Kiteen Suojeluskunnan päällikkö Otto A. Pitkänen kuitenkin valitteli vuonna 1930 kirjoituksessaan kentän tilannetta todeten: ”Kiteen kirkolle olisi hyvä tilaisuus rakentaa kenttä edullisesti, mutta ei maan omistaja suostu enää pitemmäksi aikaa kenttä-aluetta luovuttamaan, joten se työ ei kannata. Sietäisi kiteeläisten joukolla ruveta tätä asiaa ajamaan.”

Ajatus kirkonkylän uudesta kentästä jäi hautumaan, vaikka pesäpalloa toki pelattiin muualla kylien ja etenkin Puhoksen kentällä, jonka hyvään kuntoon oli vaikuttanut ”A.B. Kaukas Fabrik'in aulis suhtautuminen”. Pitkänen vaikutti laajalti myöhemminkin sekä kunnan että Kiteen Urheilijoiden piirissä - ja monilla muillakin elämänalueilla.

Kunnollisen kentän rakentamisen mahdollisuudet avautuivat kun kunnallishallintoon perustettiin vuonna 1945 urheilulautakunta. Seuraavana vuonna saatujen määrärahojen ja Hannes Tikalta ostetun maa-alueen myötä Kiteenjärven rannan tuntumaan nousi urheilukenttä 300 metrin ympäröivine juoksuratoineen. Kentän hallinta jäi Kiteen Urheilijoille. Näin Rantakenttä oli saanut alkunsa. Myöhemmin 1950-luvulla kenttää parannettiin ja sen yhteyteen varanhankinnan muodoksi kohosi myös tanssilava, joka on purettu myöhemmin. Kun vuonna 1974 Hutsiin valmistui uusi urheilukenttä, jäi rantakenttä puhtaasti pesäpallon pelipaikaksi.

Omaa itsenäistä pesäpallokenttää vauhdittivat myös Kiteen nousu pesäpallopitäjäksi. Vuonna 1965 nousu Suomensarjaan, 1977 nousu SM-sarjaan, 1988 SM-pronssi, 1999, 2000 ja 2005 SM-kulta. Myös kenttä on menestyksen ja panostuksen vuoksi laajentunut. Viimeiset parannukset kenttä on saanut vuosina 2020-2022, jolloin kentän lähistölle on saatu mm. uutta paikoitustilaa ja kentän katsomoa on katettu. Katettuun katsomoon mahtuu 1500 katsojaa. Kentän katsojaennätys on vuodelta 1996 Itä–Länsi-ottelussa 7 773 katsojaa ja sarjapeleissä 5 320 katsojaa, joka syntyi vuonna 2000 kolmannessa finaaliottelussa Kiteen Pallon ja Sotkamon Jymyn välillä. Suurin katsojamäärä rikkoutui rantakentällä, ei pesäpallossa, vaan Nightwish-yhtyeen konsertissa kesällä 2023. Paikalle oli saapunut 10 500 musiikin ystävää. Tänään Rantakenttä on Kiteen Pallo -90:n edustava kotikenttä ja Hutsin kenttä puolestaan tasokas yleisurheilukenttä Kiteen sydämessä.