62. Nymanin apteekki

Ensimmäinen lääkevarasto Suomeen syntyi 1300-luvulla Turun linnaan käskynhaltija Matts Kettilmundsonin aikana. Ensimmäinen varsinainen linnanapteekkari Turussa oli mestari Mathias Erbach, jonka Juhana-herttua kutsui vuonna 1558 linnan apteekkariksi. Linnan ulkopuolella Turun kaupungissa mainitaan vuonna 1594 ensimmäisen kerran apteekkarina toiminut ”Erik apotekare”, joka asui ja piti apteekkia Lasse Tylenin talossa Luostarikorttelissa. Jo 1820-luvulta lähtien Suomeen oli myös syntynyt myös rohdoskauppoja, joiden tarkoituksena oli toimia apteekkien lääkeaineiden tukkuliikkeinä. Ne olivat tavallisesti pieniä toimijoita, eivätkä siten kuitenkaan kunnolla palvelleet tukkuliikkeinä. Aluksi rohdosliikkeet myös kiersivät asetuksia ja toteuttivat vähittäismyyntiä. Tämän seurauksena ensimmäiset varsinaiset tukkuliikkeet perustettiin Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin.Apteekkitoiminta, joka oli saavuttanut suuret kaupungit ja rannikon, vakiinnutti toimintansa myös maaseudulle. Pohjois-Karjalan ensimmäinen apteekki ja koko maan ensimmäinen maaseutuapteekki perustettiin Liperiin vuonna 1834. Tohmajärven ja Keski-Karjalan ensimmäinen apteekki avattiin 12.6.1860. Apteekkioikeuden sai kalajokelainen proviisori Abraham Ringvall, mutta hän ei viihtynyt Tohmajärvellä pitkään. Ringvallin apulaisena apteekissa työskenteli farmaseutti Gustaf Alfred Nyman, joka houkutteli silloin vielä opiskelevan veljensä Carl Johan Nymanin hakemaan Tohmajärven apteekkariksi.

Nyman suoritti provisorin tutkinnon vuonna 1865 ja nykyisin apteekkimuseona toimivan apteekkitalon hän rakennutti vuonna 1874. Myöhemmin laajeneva apteekkitoiminta sai sivuliikkeet Värtsilään 1901 ja Kiteelle 1907. Nymanin jälkeen apteekkioikeudet säilyivät hänen tyttärellään Vivi Nymanilla.

Carl (Karl) Nyman oli monella tavalla toimelias pitäen mm. kirjakauppaa, toimien eräänä säästöpankin perustajajäsenistä, perustetun 12-paikkaisen sairaalan taustavaikuttajana, Paloapu- ja OY Kalewan vakuutusyhtiön asiamiehenä, maanviljelijänä ja maanviljelyksen neuvojana, erilaisissa luottamustehtävissä. Vielä 65-vuotiaana hän saattoi taittaa Värtsilän apteekin sivupisteestä Kaurilan kautta Muskoon 16 kilometrin matkan kävellen.

Nymanin taloa asutti vuodesta 1944 lähtien apteekkarin nuorin poika, majuri Harry Nyman laulajatarvaimonsa Solveig Ström-Nymanin kanssa. Pojan kuoltua v. 1978 kunta osti tilan rakennuksineen.

Tänään Tohmajärvi-Seura hallinnoi Nymanin koti- ja apteekkimuseota. Museorakennuksen toisessa päädyssä on viehättävä kahvila ja alueelle on rakentunut kokonainen museoalue, johon on siirretty Hovilan torppari Tuunaisen pikkuaitta, Peijonniemestä vuonna 1988 siirretty Maiju Lassilan kotiaitta, Porthanin rinteestä siirretty tuulimylly, Walleniuksen omistuksessa ollut aitta sekä Kirkkoniemestä Jari Savolaiselta lahjoituksena saatu hirsinavetta. Viimeisimpään on avattu Potsi-näyttely, jossa on esillä toimittaja Pentti Väistön matkoiltaan keräämiä possuja tarinoineen. Näyttelyn possut vaihtelevat kokoluokaltaan muutamasta grammasta yli 40-kiloisiin ja niitä on yhteensä toista sataa ja ne liittyvät Maiju Lassilan romaaniin ’Tulitikkuja lainaamassa’.

Apteekkimuseoalue, rakennuksineen ja kesäteatterialueineen sekä kävelyreitteineein, näyttelyineen sekä kahviloineen on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kauniin kesäpäivän matkailukohde.