26. Rääkkylän nuorisoseurantalo ja suojeluskunnan talo -Pirttikallio

Nuorisoseura-aate lähti leviämään Suomessa 1880-luvulla Etelä-Pohjanmaalta. Rääkkylässä Rääkkylän nuorisoseura perustettiin jo 1897 ja Pohjois-Karjalan nuorisoseuran osastoksi hyväksyttiin Varpasalon Nuorisoseura vuonna 1904. Alkuvaiheessa nuorisoseuraliike painotti tiedollisen sivistyksen lisäämistä alkiolaisen ihanteen mukaan. Yhdistyksen tueksi pyrittiin paikkakunnille rakentamaan myös asianmukaisia toimitiloja. Näin myös Rääkkylään, joskin alkuvaiheen innostus kohtasi myös suvantovaiheen 1910 luvun alun jälkeen. Karjalan Sanomat –lehti kirjoitti asiasta 30.5.1914 otsikolla ” - Rääkkylän nukkuwa nuorisoseura.”Rääkkylän nukuksissa olleen nuorisoseuran wuosikokousta on koetettu pitää kaksikin eri kertaa. Ensi kerralla ei tullut kokoukseen kuin muutamia henkilöitä, joten kokousta ei woitu pitää. Toinen kokous oli wiime sunnuntai-iltana, mutta sil loin ei ollut wuosikertomusta eikä tilejä kokouksen nähtäwinä, joten taas kokous täytyi siirtää kaksi wiikkoa edellepäin. Tässä kokouksessa tullaan tekemään kysymys siitä, tokko nuorisoseuralla on mahdollisuus enää herätä wain wieläkö annamme maata yhä edelleen rauhallista untansa, jota se on 2—3 wuotta hartaudella wedellyt. Samalla olisi määriteltäwä rakennuksella olewan talon suhteen, joka asiain näin ollen woipi pian mennä ihan rappiolle. Kyllä olisi ikäwä jättää semmoinen rakennus lahomaan paikalleen, kun kerran on saatu niinkin paljon, että seinät jo pystyyn ja katto päälle. Siispä miehissä ja naisissa saapukaa wiimeinkin päättämään talosta sekä seuran herättämisestä tai lopullisesta hautaamisesta.

 

Talo saatiinkin Makkolan tilasta ostetulle tontille valmiiksi 1916-20. Rakennukseen tuli salin yhteyteeb näyttämö. Näytelmien lisäksi järjestettiin tansseja ja iltamia. Rääkkylän Nuorisoseura myi velkaantuneena talon Suojeluskunnalle 1926 osakkuuden muodossa. Myös Lotta-Svärd –järjestö tuli mukaan ja talo saatiin lopullisesti valmiiksi edellisinä vuosina suojeluskunnan ponnistusten toimesta.Lähistölle syntyi suojeluskunnan toimesta ampumarata ja kuntorata. Leiripäivien lisäksi järjestettiin kesäjuhlia, urheilukilpailuja ja maatalousnäyttelyitä. Kunnallislautakunta, hevostenottolautakunta ja Rääkkylän Suojeluskunnan esikunta kokoontuivat Pirttikalliolle myöhemmin talvisodan liikekannallepanoa varten.

Kiinteistö siirtyi vuonna 1944 Rääkkylän seurakunnalle. Sen jälkeen taloa käyttivät Maamiesseura, Nuorisoseura, Martat ja Rääkkylän Kisa-Veikot. Vuoden1956 presidentinvaalien alla pääministeri Urho Kekkosen puhetilaisuudessa parveke salin takaseinällä oli niin täynnä yleisöä, että sen pelättiin sortuvan. 1960- luvulla taloa laajennettiin painisalilla ja Martat järjestivät talossa kursseja.

 

Pirttikallio toimi myös hiihtokeskuksena 1950-70-luvuilla, ja talossa järjestettiin vappu- ja pikkujoulujuhlia. Monien tilaisuuksien näyttämönä ollut talo huutokaupattiin vuonna 1999 suojelukohteena yksityiseen omistukseen. Tänään läpi itsenäisyyden nähnyt talo on asumattomana ja tunnetaan Pirttikallio –nimisenä ja on muisto menneiden aatteiden ja kansalaisaktiivisuuden synnyttämästä monimuotoisesta toiminnasta.