26. Rääkkylän nuorisoseurantalo ja suojeluskunnan talo -Pirttikallio
Nuorisoseura-aate alkoi levitä Suomessa Etelä-Pohjanmaalta 1880-luvulla. Liike saapui myös Pohjois-Karjalaan: Rääkkylän nuorisoseura perustettiin jo vuonna 1897, ja Varpasalon nuorisoseura hyväksyttiin Pohjois-Karjalan nuorisoseuran osastoksi vuonna 1904.
Alkuvaiheessa nuorisoseuraliike painotti alkiolaisen ihanteen mukaisesti tiedollisen sivistyksen lisäämistä. Tukeakseen toimintaansa yhdistykset pyrkivät rakentamaan paikkakunnille asianmukaiset toimitilat, niin myös Rääkkylään. Alkuinnostuksen jälkeen toiminta kuitenkin hiljeni 1910-luvun alun jälkeen.
Toukokuun 30. päivänä 1914 Karjalan Sanomat -lehti kirjoitti asiasta otsikolla ”Rääkkylän nukkuwa nuorisoseura”. Lehden mukaan nukuksissa olleen seuran vuosikokousta oli yritetty pitää kahdesti. Ensimmäisellä kerralla paikalle saapui vain muutama henkilö, eikä kokousta voitu pitää. Toiseen kokoukseen viime sunnuntai-iltana ei ollut saatavilla vuosikertomusta eikä tilejä, joten kokous täytyi siirtää jälleen kahdella viikolla eteenpäin.
Lehti peräänkuulutti aktiivisuutta: ”Tässä kokouksessa tullaan tekemään kysymys siitä, onko nuorisoseuralla mahdollisuus enää herätä vai annammeko sen yhä edelleen maata rauhallista untansa, jota se on 2–3 vuotta hartaudella vedellyt.” Samalla tulisi määrittää rakennuksella olevan talon kohtalo, joka uhkasi mennä rappiolle: ”Kyllä olisi ikävä jättää semmoinen rakennus lahomaan paikalleen, kun kerran on saatu niinkin paljon, että seinät jo pystyyn ja katto päälle. Siispä miehissä ja naisissa saapukaa viimeinkin päättämään talosta sekä seuran herättämisestä tai lopullisesta hautaamisesta.”
Talo saatiin lopulta valmiiksi Makkolan tilasta ostetulle tontille vuosina 1916–1920. Rakennukseen tuli sali näyttämöineen, ja siellä järjestettiin näytelmien lisäksi tansseja ja iltamia.
Velkaantuneena Rääkkylän Nuorisoseura myi talon Suojeluskunnalle vuonna 1926 osakkuuden muodossa. Myös Lotta-Svärd-järjestö tuli mukaan toimintaan, ja talo saatiin lopullisesti valmiiksi suojeluskunnan ponnistelujen ansiosta. Lähistölle perustettiin myöhemmin ampumarata ja kuntorata. Tiluksilla järjestettiin leiripäivien lisäksi kesäjuhlia, urheilukilpailuja ja maatalousnäyttelyitä. Talvisodan liikekannallepanoa varten kunnallislautakunta, hevostenottolautakunta ja Rääkkylän Suojeluskunnan esikunta kokoontuivat myöhemmin Pirttikalliolle.
Kiinteistö siirtyi Rääkkylän seurakunnalle vuonna 1944. Sen jälkeen taloa käyttivät Maamiesseura, Nuorisoseura, Martat ja Rääkkylän Kisa-Veikot. Vuoden 1956 presidentinvaalien alla pääministeri Urho Kekkosen puhetilaisuudessa salin takaseinällä ollut parveke oli niin täynnä yleisöä, että sen pelättiin sortuvan. 1960-luvulla taloa laajennettiin painisalilla, ja Martat järjestivät siellä kursseja.
Pirttikallio toimi myös hiihtokeskuksena 1950–1970-luvuilla, ja talossa järjestettiin vappu- sekä pikkujoulujuhlia. Monien tilaisuuksien näyttämönä ollut talo huutokaupattiin suojelukohteena yksityisomistukseen vuonna 1999.
Tänään läpi itsenäisyyden nähnyt, Pirttikallioksi nimetty talo on asumattomana. Se on muisto menneiden aatteiden ja kansalaisaktiivisuuden synnyttämästä monimuotoisesta toiminnasta.
Kommentit
Lähetä kommentti