39. Kiteen yhteisötalo, Kiteen Vapaaseurakunta

Nuorisoseura-aate liittyi kansalliseen heräämiseen ja sivistyksen kaipuuseen ja ensimmäinen nuorisoseura perustettuun yhtiönä Kauhavalle Matti Sippolan toimesta 1881. Liike levisi nopeasti ympäri maata ylioppilaiden välityksellä ja tuli Kiteellekin Branderin perheen toimesta 8.6.1890. Seuraavana vuonna olevassa arviossa kirjoitetaan, että seura oli pitänyt kansanhuvit elokuun 24. päivänä, juhlailtaman jouluna sekä perustanut kirjaston, jossa oli 40 nidettä. Esimieheksi oli valittu U. Brander ja johtokuntaan Ida Pärnänen, Kusa Brander, Johan Tolonen, Heikki Ikonen ja Heikki Pirinen.

Seura teki työtä ympäri pitäjää, mutta välimatkat ja muut seikat vaikuttivat siihen, että päätettiin perustaa kunnan alueelle kylän tai kaksi sisältäviä nuorisoseuroja. Kirkonkylän nuorisoseura sai tässä muutoksessa alkunsa heinäkuun 21. päivänä 1907. Kirkonkylän seura kokoontui kesäjuhliin aluksi Välttimäellä ja H.Tuomelan luovuttamassa huoneistossa, jossa oli myös tilattuja lehtiä luettavana. Seura kaipasi kuitenkin omia tiloja ja 18.10. 1919 julkaistiinkin ilmoitus urakalla tehtävästä talosta nykyisen yhteisötalon paikalle. Urakan voitti August Järvinen, jonka toimesta nuorisoseuran hankkimilla materiaaleilla seuran talo saatiinkin vesikattoon kesäkuussa 1922. Talo valmistuikin vuoden lopulla lattioineen ja laseineen. Talo oli jo alkuaan myös yhteisessä käytössä mm. 1923 heinäkuussa Akateeminen Karjala-seura oli talossa perustamassa paikallisosastoa.

 

Lisäksi suojeluskunta, joka oli perustettu paikkakunnalle, etsi omia toimitilojaan. Jo tammikuussa 1926 oli nuorisoseura päättänyt yksimielisesti kokouksessaan kannattaa suojeluskunnan talotoimikunnan ehdotusta yhteisestä talosta, joka merkitsi entisen talon laajentamista. Erinäiset seikat viivästyttivät ja jopa kriisiyttivät hanketta siten, että nuorisoseuran vuoden 1932 laskiaisen karnevaaliajoissa oli tehty suojeluskunnasta pilaa niin, että sitä poliisivoimin tutkittiin. Ajojen seuraavana päivänä oleva nuorisoseuran kokous päätyi kuitenkin kannattamaan äänin 39-31 yhteistä talohanketta ja näin talon länsipääty täydentyi toisella poikittain olevalla lisäosalla. Suojeluskunnan talon osan vihkiäisissä 2.10.1932 A. Holopaisen runon ’Vartio myrskyssä’ loppusäkeet näyttivät lientävän myös keskinäisen erimielisyyden: ” Vaan joskin raivoisana riehuu vihan valta, Sen painoon vaikka sortuvan jo näyttää maa, Niin vielä valon voimatkin sen alta. Ne päätään nostaa, kerran kesä saa Ja seuraushan ain' on valon työstä, Että päivä sarastaapi yöstä. Valistus ja vapaus on tunnukset tään talon Kotiseudun onneksi ne levittäköön valon.

 

Rauhansopimuksen myötä suojeluskuntien työ lakkasi ja varat sekä talon osuus ohjattiin maamiesseurojen liitolle. Kiteen kirkonkylän nuorisoseura lunasti talon osuudet itselleen vuonna 1961. Talo sai vielä laajennuksen 1970-luvulla ja toiminta jatkui elokuvateatterina sekä huonekaluliikkeen tiloina. Talon nimeksi tuli Huvikeskus. Vuonna 1991 tapahtuneen palon jälkeen paikalle rakennettiin seuraavana vuonna nykyinen talo, joka tällä hetkellä on Kiteen Vapaaseurakunnan omistuksessa. Nimi Yhteisötalo kertoo myös tänään talon moninaisesta ja monipuolisesta käytöstä kantaen arvokkaasti historian monimuotoisuuden perinnettä.