39. Kiteen yhteisötalo, Kiteen Vapaaseurakunta
Nuorisoseura-aate kytkeytyi kansalliseen heräämiseen ja sivistyksen kaipuuseen. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin osakeyhtiönä Kauhavalle Matti Sippolan toimesta vuonna 1881. Liike levisi nopeasti ympäri maata ylioppilaiden välityksellä ja saapui Kiteellekin Branderin perheen toimesta 8. kesäkuuta 1890.
Seuraavana vuonna laaditussa arviossa kirjoitetaan, että seura oli järjestänyt kansanhuvit elokuun 24. päivänä, juhlailtaman jouluna sekä perustanut kirjaston, jossa oli 40 nidettä. Esimieheksi oli valittu U. Brander ja johtokuntaan Ida Pärnänen, Kusa Brander, Johan Tolonen, Heikki Ikonen ja Heikki Pirinen.
Seura teki työtä ympäri pitäjää, mutta välimatkat ja muut seikat vaikuttivat siihen, että päätettiin perustaa kunnan alueelle kylän tai kaksi sisältäviä paikallisia nuorisoseuroja. Kirkonkylän nuorisoseura sai tässä muutoksessa alkunsa 21. heinäkuuta 1907. Kirkonkylän seura kokoontui kesäjuhliin aluksi Välttimäellä ja H. Tuomelan luovuttamassa huoneistossa, jossa oli myös tilattuja lehtiä luettavana.
Seura kaipasi kuitenkin omia tiloja, ja 18. lokakuuta 1919 julkaistiinkin ilmoitus urakalla tehtävästä talosta nykyisen yhteisötalon paikalle. Urakan voitti August Järvinen, jonka toimesta nuorisoseuran hankkimilla materiaaleilla seuran talo saatiinkin vesikattoon kesäkuussa 1922. Talo valmistui lopullisesti lattioineen ja laseineen vuoden lopulla. Talo oli jo alusta alkaen myös yhteisessä käytössä; esimerkiksi heinäkuussa 1923 Akateeminen Karjala-seura oli talossa perustamassa paikallisosastoa.
Lisäksi paikkakunnalle perustettu suojeluskunta etsi omia toimitilojaan. Jo tammikuussa 1926 nuorisoseura oli päättänyt yksimielisesti kokouksessaan kannattaa suojeluskunnan talotoimikunnan ehdotusta yhteisestä talosta, mikä merkitsi entisen talon laajentamista. Erilaiset seikat viivästyttivät ja jopa kriisiyttivät hanketta siten, että nuorisoseuran vuoden 1932 laskiaiskarnevaaliajoissa oli tehty suojeluskunnasta pilaa, mikä johti poliisitutkintaan. Ajojen seuraavana päivänä pidetty nuorisoseuran kokous päätyi kuitenkin kannattamaan äänin 39–31 yhteistä talohanketta, ja näin talon länsipääty täydentyi toisella poikittain olevalla lisäosalla.
Suojeluskunnan talon osan vihkiäisissä 2. lokakuuta 1932 A. Holopaisen runon Vartio myrskyssä loppusäkeet näyttivät lientävän myös keskinäisen erimielisyyden:
”Vaan joskin raivoisana riehuu vihan valta, / Sen painoon vaikka sortuvan jo näyttää maa, / Niin vielä valon voimatkin sen alta. / Ne päätään nostaa, kerran kesä saa / Ja seuraushan ain' on valon työstä, / Että päivä sarastaapi yöstä. / Valistus ja vapaus on tunnukset tään talon / Kotiseudun onneksi ne levittäköön valon."
Rauhansopimuksen myötä suojeluskuntien työ lakkasi, ja varat sekä talon osuus ohjattiin maamiesseurojen liitolle. Kiteen kirkonkylän nuorisoseura lunasti talon osuudet itselleen vuonna 1961. Talo sai vielä laajennuksen 1970-luvulla ja toiminta jatkui elokuvateatterina sekä huonekaluliikkeen tiloina. Talon nimeksi tuli Huvikeskus.
Vuonna 1991 tapahtuneen palon jälkeen paikalle rakennettiin seuraavana vuonna nykyinen talo, joka tällä hetkellä on Kiteen Vapaaseurakunnan omistuksessa. Nimi Yhteisötalo kertoo myös tänään talon moninaisesta ja monipuolisesta käytöstä, kantaen arvokkaasti historian monimuotoisuuden perinnettä.
Kommentit
Lähetä kommentti