68. Kytänniemen hovi ja vanha Tohmajärventie

Kytänniemi on muuttunut paljon historian saatossa. Siihen on vaikuttanut kokonaan uuden kaupunginosan syntyminen alueelle ja aikoinaan Kiteenjärven laskeminen kahteen kertaan historian saatossa (1770-1850). Tällöin Kiteenjärvi pieneni noin kolmasosalla paljastaen ympäri Kiteenjärveä maa-alaa. Lisäksi Kytänniemeen on vaikuttanut liikenteellisesti sillan puuttuminen, jolloin Kiteenjärvi täytyi ensiksi ylittää veneillä ja myöhemmin vuonna 1763 pitäjän avustuksella saadulla lossilla. Lossiyhteys mainitaan 1766 olleen kolmilaitanen lossivene.Myös Kytänniemen hovin varhainen palaminen on tehnyt sen sijoittamisen vaikeaksi. Professori Salonheimo sijoitti sen kolmen talon muodostaman suoran keskimmäiseksi taloksi ja Tohmajärven tien itäpuolelle. Tällöin hovi olisi sijainnut lähellä Kytänniemen itäpuolella olevaa poukamaa. Historoitsija Oskar Hainari ei tuntenut Kytänniemen hovia 1800-luvun lopulla. Runollisissa ja kertomuksellisissa aineistoissa Kytänniemen hovi sijoitetaan korkealle paikalle, jonka editse ja alitse paha pajari veromatkoillaan pyyhälsi. Samanlaisen korkean paikan mainitsee myös Wäinö Pärnänen kauniissa ja laajassa kuvauksessaan vuonna 1912 Karjalan Sanomat –lehdessä. Pärnäsen kuvaus sisältäneen paljon suullista perimätietoa, jota Kiteellä on hovista kulkenut.

Kytänniemen hovi oli Suorlahden ja Muljulan hovien ohella vanhimmat kruununtilat, joista aluetta hallinnoitiin. Kytänniemi luettiin aluksi Kiteenkylään kuuluvaksi ja vuoden 1631 maakirjassa sitä kutsuttiin Huikonniemeksi. Vuonna 1637 nimi oli muuttunut Kytänniemeksi ilmeisesti alueelle asettuneen talonpoika Wassili Kyttäin vuoksi. Kytänniemi kuului aluksi vuodesta 1651 Axel Lillien vapaaherrakuntaan ja vuokraoikeuksin se jatkui ”hovileirinä” ja käräjien pitopaikkoina. Vuonna 1722 vuokraajaksi tuli Johan Krook ja hänen kuolemansa jälkeen hänen sukunsa. Myöhemmin hovin hankki itselleen pastori F.J. Rosenblom jatkaen omistusta suvulla aina siihen saakka, kunnes vuonna 1835 tilan hankki itselleen kruununvouti G.A. Krogerus. Myöhemmin tilan hankki itselleen Juurikkajärveltä syntyisin oleva Jooseppi Joosepinpoika Kainulainen vuosisadan vaihteessa. Hänen poikansa Uuno jatkoi tilanpitoa. Tilalle kohosi hänen aikanaan hieno huvilamainen rakennus Kytänniemen korkeimmalle kohdalle. Tila on edelleen suvun omistuksessa.

Missä siis Kytänniemen hovi on sijainnut ja missä vanha Tohmajärventie on kulkenut? Vanhin alueen asutusta kuvaava kartta on kansallisarkistossa säilytettävä päiväämätön kartta, joka on peräisin 1700-luvun lopulta (Yleiskartta n. 1790). Asutus merkitty siihen punaisin pistein. Siinä on yksi piste Kytänniemen eteläisessä päässä korkeimmalla kohden, josta kaartaa tie Maljakiven suuntaan lähtien Tohmajärveä kohden. Keskivaiheilla niemeä on kaksi pistettä tien molemmin puolin ilmaisten asutuksen paikkaa itäisen pohjukan paikkeilla. Vuoden 1916 kartassa eteläpäässä korkeimmalla kohden löytyy asumus länsipuolelta tietä ja Tohmajärventien kulkiessa nyt suoraan lossirannasta. Edelleen keskellä niemeä on kaksi taloa. Saman vahvistaa myös topografinen kartta alueesta.
Vanha Tohmajärventie on helppo ennallistaa siltä osin kun se on kulkenut lossinrannasta. Tie alkaa rannasta jatkuen Äestäjäntienä ja sen päätyttyä polkuna linkkimaston ohi Kylväjäntielle. Siitä tie jatkuu kävelytienä Peltotien päähän. Tie jatkuu edelleen Peltotienä muuttuen Kivisärkäntieksi yhtyen lopulta nykyiseen Tohmajärventiehen.

Sen sijaan hovin paikka on vaikeampi ennallistaa johtuen aiemmin mainituista ristikkäisistä tiedoista. Toki on mahdollista, että hovi on 1600-luvulla sijainnut myös toisaalla kuin 1800-luvun hovin rakennus. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Hovin perustamisen aikoihin raja ja olot olivat jo vakiintuneet. Mikään ei estänyt valitsemasta korkeinta ja näkyvintä sekä saavutettavinta paikkaa. Tähän viittaavat myös kertomukset ja runolliset ilmaisut Kytänniemen hovin paikasta.

Historiatietojen perusteella Kytänniemen eteläpäässä on erillään sijainnut tällaisella paikalla vain yksi tila. Nykyisen tilan pihapiiristä löytyy lisäksi kallio, johon on hakattu nimikirjaimet GAK viitaten mitä ilmeisemmin kruununvouti G.A.Krogerukseen. Lisäksi paikalta löytyy astinkivi, joka on kulunut käytössä ollen ilmeisimmin osa portaikkoa. Myös perimätietona on, että hovin päärakennus on sijainnut kallion vieressä sijaiten kulmittain nykyiseen rakennukseen pohjois-eteläsuunnassa. Myöhempi maanviljelys ja ajan mukainen rakennusaineiden uudelleenkäyttö on vienyt näkyvät merkit hovista. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että Kytänniemen hovi on sijainnut tällä kauniilla ja arvolleen sopivalla paikalla vanhan Tohmajärventien länsipuolella kertoen vanhasta kruununajasta alueellamme.