64. Kiteen ensimmäisen kirkon muistokivi

Kiteen ensimmäisen luterilaisen kirkon rakentaminen saatiin alkuun 1630-luvulla Suorlahdelle lähelle Oriveden rantaa. Suorlahti ja Suoparsaari oli tuolloin Kiteen alueen asutuskeskus ja rantamaille rakentui asutusta. Kirkko lienee ollut aluksi Pohjasaaren niemekkeen kärjessä, mutta siirretty noin kymmenen vuoden jälkeen suojaisempaan paikkaan lahden pohjukkaan. Anders Streng teki 1640-1650-luvukujen paikkeilla Suomen ensimmäisen kartan Karjalasta ja kirkko on siinä asetettu lahdelmaan Suorlahteen. Kartan perusteella on tehty myös tulkinta, että toinen kirkko olisi sijainnut myös jo Kiteen keskustassa, mutta karttamerkintä tarkoittanee siinä ortodoksisen kirkon paikkaa. Merkintä on nimittäin erilainen: Ympyrä, jonka sisällä on piste, kun taas luterilaisen kirkon paikat on merkitty ympyrällä, jonka yläpuolella on risti. Vastaava ympyrä pisteen kanssa löytyy myös Valamon kohdalla, joten tulkinta toisesta luterilaisesta kirkosta Kiteellä on mitä ilmeisemmin virheellinen.Emme tiedä Kiteen ensimmäisestä kirkosta tarkempia tietoja, mutta voimme päätellä jotain siitä muista varhaisista 1600-luvun kirkoista. Kirkko on ollut vaatimaton hirsirakenteinen ja hirsipinnalla ollut suorakaiteen muotoinen yksilaivainen kirkko. Puhdasoppisuuden myötä kirkossa on olleet jo penkit ja alttari on sijainnut kirkon toisessa päässä seinässä kiinni. Saarnatuolia ei kirkossa todennäköisesti vielä ole ollut, sillä ne yleistyivät vasta 1650-luvun jälkeen ja olivat yleensä alussa aateliston lahjoittamia. Alttariaita oli ehkä jo korvautunut suoralla alttarikaiteella ja kasteallas on jo korvautunut kirkon etuosassa sijaitsevalla kastemaljalla. Kirkon itäisessä päädyssä on ollut ulkonemana rakennettu sakasti, jonka alapuolella on ollut todennäköisesti pieni kellari ehtoollisaineita varten. Toinen ulkonema on ollut asehuone, josta lienee pääoven ohella ollut toinen sisäänkäynti kirkkoon. Puhdasoppisuus vieroksui keskiajan krusifiksia, joten kirkkoa lienee koristanut jonkinlainen alttarikaappi tai pieni maalaus. Mikäli kirkolla on ollut kokoa enemmän kuin yhden hirren mitan, on jatkokohdat yhdistetty onttojen tukipilareiden avulla. Mikäli kelloihin on ollut varaa, ne ovat olleet omassa ripustuksessa ja rakennelmassa kirkon pihapiirissä.

Seurakunnan ensimmäiseksi sielunpaimeneksi tuli Viipurissa syntynyt Yrjö Pietarinpoika Wallius (1610-1671), Yrjö on saapunut Kiteelle jo 1630 ja saanut virkavahvistuskirjan kirkkoherraksi helmikuussa 1631. Hänen elämänsä Kiteellä oli uudisraivaajan työtä, sillä pitäjässä ei ollut vielä kirkkoa, eikä pappilaa. Rauhattomien aikojen vuoksi pappilasta hän joutuu kahdesti lähtemään, ja viimeisen pappilansa hän rakensi omin kustannuksin Suorlahden kylään.

Ensimmäinen kirkko poltettiin ruptuurisodassa 1656, kuten ortodoksinen kirkkokin Kiteenjärven rannalla. Uusi kirkko valmistui vasta vähän ennen Walliuksen kuolemaa tällä kertaa Kiteenjärven läheisyyteen. Suorlahdelle on pystytetty Mujumäen pellon laitaan vuonna 1981 muistokivi, jossa kerrotaan noilla paikoilla sijainneesta ensimmäisestä kirkosta. Kirkko lienee sijainneen viereisellä pellolla, sillä arkeologiset koekaivaukset osoittavat paikalla tulisijojen kanssa olevien rakennuksen kivijalkojen raunioiden olleen muun kuin kirkon perustukset. Kaunis paikka antaa kuitenkin kuvaa siitä, millaisissa maisemissa Ruotsin hallinto ja ensimmäinen luterilainen kirkko on Kiteellä aloittanut vaikutuksensa. Muistokivessä on viittaus Psalmien kirjaan: ”Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati.” (Ps 84:5).