Kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen (1810-1877) syntyi Lieksan Hovilassa, jonka hänen isänsä Juho ja tämän veli Sakari olivat hankkineet. Suku oli vaurasta Kajaanin porvaristoa ja veljekset kehittivät tilaa valistusajattelun innoittamana. Antti Juhanan koulunkäynti jäi ilmeisesti ajan muutosajassa kapeaksi ja jo 14 vuoden iässä hän myös jätti tilan työt ja ryhtyi kauppiaaksi. Maakauppa oli säädeltyä ja ilman lupaa laitonta ja Mustonen alkoi viemään paikallisia tuotteita, voita yms. alueelta ja viemään niitä toisten puolesta Viipuriin, Sortavalaan ja Pietariin sekä tuoden tuliasia kuten suolaa takaisin Pielisjärven alueella. Lahjakkuus liiketoimintaan johti hänet vastaperustettuun Joensuun kaupunkiin vuonna 1848. Hän kohosi sopivassa suhdanteessa johtavaksi ja vauraimmaksi Joensuun kauppiaaksi ja hankki Puhoksen sahan Arppelta ja myöhemmin rakensi sinne konepajan. Samoin rauta- ja sahatoimintaa siirtyi Mustoselle Nurmeksessa, Ilomantsissa ja Lieksan Pankakoskella. Tuotteiden kuljettamiseksi Mustonen oli Joensuussa perustamassa laivaliikennettä ja myöhemmin rakentamassa omaa laivastoa. Mustosen laivasto, joka purjehti aina Englantiin, Saksaan, Espanjaan ja Mustalle merelle saakka käsitti suurimmillaan kaksi purjelaivaa, neljä höyrylaivaa ja 26 kuljetuslotjaa.
Tähän vesiliikenteen kehittämiseen ja sujuvoittamiseen etenkin Laatokan suuntaan liittyi Mustosen Puhoksen kanavahanke. Jo vuonna 1862 Tapio-lehdessä esitettiin ”salpuun asettamista Puhoksen koskeen Kiteen pitäjässä, saadakseen wene-kulkua Laatokkaan.” Sitä oli esittänyt jo1850-luvulla myös liperiläinen maanviljelijä P. Karlstedt kirjelmässään silloiselle kenraalikuvernöörille. Hänen esitys olisi ollut sulun rakentaminen Puhoksen sahan vieressä olevaan kanavaan, minkä koskenperkauskunta oli kaivattanut 1830-luvulla. Tie- je vesirakennusten keisarillinen johtokunta määräsi majuri Forstenin toimittamaan paikalla tutkimuksen sekä antamaan asiassa lausunnon. Kirjelmässään Kuopion läänin kuvernöörille tämä keisarillinen johtokunta 1860 katsoi, että koska sulun rakentaminen Puhoksen kanavaan ja sen vastainen kunnossapito tulisi varsin kalliiksi ja vaikutus Sortavalan liikenteelle olisi vähäinen, ei anomukseen voitaisi suostua.
Toimeliaana ja liiketoimintaa edistävänä henkilönä Mustonen anoikin tämän hankkeen jatkamista 20 vuotta myöhemmin. Hän kääntyi Kuopion läänin kuvernöörin puoleen pyynnöllä saada omalla kustannuksellaan rakentaa kanavalaitos kaksine sulkukammioineen Puhoksen kosken ääreen, jotta saataisiin vapaa kulkuväylä Pyhäjärven ja Saimaan vesistöjen välille. Asian johdosta toimitti piiri-insinööri vuonna 1875 tutkimuksen. Katselmuskirjan mukaan tulisi kanava rakennettavaksi kosken länsipuolelle. Pyhäjärven ja Oriveden välinen putous todettiin siinä 12,5 jalaksi, mutta mitään kustannusarviota ei kuitenkaan laadittu. Tutkimus sisälsi kuitenkin yksityiskohtaisen suunnitelman kanavan toteuttamiseksi. Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus oli asialle suopea, mutta ehdotti kuitenkin, että kanava rakennettaisiin sen sijaan Puhoksen kosken itäpuolelle.
Vuonna 1876 antoi senaatti asiassa myönteisen päätöksen Mustosen hankkeelle sillä ehdolla, ettei kanava saa tulla vaikuttamaan Pyhäjärven ja Oriveden välillä olevaan veden korkeuteen ja että kanava rakennetaan Puhoksen kosken itäpuolelle. Senaatti hyväksyi myös kanavan suunnitelman ja rakennuspiirustukset. Senaatti määritteli kuitenkin tarkemmin kanavan rakenteen ja teki erinäisiä muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Kaikki suunnitelman maa-alueet kuuluivat Mustoselle, joten maanlunastuksia ei tarvinnut tehdä.
Mustonen alkoi heti luvan saatua työhön palkaten tekijät, mutta vuoden päästä tapahtunut Mustosen kuolema keskeytti työt. Kanavaa ehdittiin kaivaa ensimmäiseen sulkuun sen 1,78 metrin syvyyteen ja sulun leveyteen Laukkalan suon suuntaan noin 320 metriä ja osittain 215 metriä Lukulammen eteläpuolitse Särkisalmen suuntaan. Vuoden 1953 ilmavalokuvissa kaivanne on vielä selvästi näkyvissä ja aluetta rinnevarjostekartalla tarkastellessa täysin kaivamatonta ja koskematonta kannasta on ainoastaan 65 metrin verran Pyhäjärven rannalta katsoen. Voi perustellusti olettaa, että jos Mustonen olisi elänyt vuoden pidempään, Puhoksessa olisi Oriveden ja Pyhäjärven yhdistävä kanava.
Kuopion läänin kuvernööri esitti keisarille vuonna 1885 kanavan rakentamista loppuun. Kustannusarvioksi insinööri Paciuksen tutkimus esitti 324 700 markkaa, josta suuri osa olisi mennyt sulkurakennelmiin. Työt olisi tehty hätäaputöinä. Uuden insinööri Nordensvarin laskelman senaatti hyväksyikin, mutta ei ottanut kanavaa rakennussuunnitelmiin. Taustalla saattoi olla ajatus ja näkemys rautatieverkoston mahdollisuudesta kuljetuksiin tulevaisuuden ratkaisuna laivaliikenteen sijaan.
Vielä vuonna 1909 Kiteen, Kesälahden ja Uukuniemen kunnat yhdessä anoivat kanavan rakentamista, mutta Tie- ja vesirakennushallitus asettui vastustamaan ehdotusta. Samoin tapahtui vuonna 1930 ja 1933 tehdyille aloitteille ja selvityksille. Asia on noussut uudelleen esille nyt virkistys- ja matkailuliikenteen kannalta. Avaisihan vesitie, mistä tahansa se Puhoksessa toteutuisi, toimivat yhteydet näiden kahden vesistön välille ulottaen liikkumismahdollisuudet niin pohjoisen Pielisen kuin eteläisen Saimaan kulkijoille saapua Pyhäjärvelle saakka. Mustonen ei ole tätä enää näkemässä, mutta mikäli kanava tavalla tai toisella toteutuu, voisi Joensuussa käydessä Koski- ja Rantakadun kulmassa olevan Mustosen entisen kotitalon seinässä olevan A.J. Mustosen reliefin ja muistolaattan edessä hiljaa todeta, että nyt se on valmis.
Kommentit
Lähetä kommentti