99. Kivisalmi ja Kivisalmen tanssilava

 

Jo 1800-luvun loppupuolella kiinnitettiin huomiota siihen, miten henkilö- ja tavaraliikennettä saataisiin parannettua Joensuun ja Savonlinnan välisellä laivareiteillä. Tapahtuihan kesäaikaan liikenne parhaiten vesireittejä myöten. Rääkkylän kohdalla haaste oli saada laivareittejä oikaistuksi, sillä laivat joutuivat kiertämään Oravisalon ja Varpasalon saaret. Kapea reitti kulki Kivisalmen ja Ritosalmen kautta, mutta se oli liian matala monelle laivalle ja vaatisi väyläruoppausta. Anomukset senaatille menestyivätkin ja 1908 Tie- ja kulkulaitosten wuosirahasäännön kokonaissumman 2,071,500 markasta, Kivisalmen ja Ritosalmen syvennykseen osoitettiin 110 000 markkaa.

Karjalatar-lehti kertoo vuonna 1908, että kanavan ruoppaustöissä oli päästy jo puoleen väliin saakka. Kanava valmistuessaa nopeuttaisi nopeitten laivojen reittiaikaa 2-3 tunnilla. Vuoteen 1908 mennessä Kivisalmessa oli jo kaivettu 183 metriä kuivaa maata ja järveä syvennetty Varpasalon suuntaan 284 metriä. Kanavan syvyys saatiin matalan vedenkin aikaan 3,22 metriin ja leveydeksi 16 metrin laajuuteen. Karjalatar-lehti uumoilee, että kun kanava saadaan valmiiksi:”siitä lienee myös se etu, että kaikki kauppatawarat hinnoissa alenewat koko Pohjois-Karjalassa ja että matkustus laiwoilla tulee entistään sukkelammaksi.”

Kanavatyötä johtavan insinöörin oli ratkaistava Kivisalmen kohdalla kulkisiko väylä salmen keskellä olevan pienen saaren sivuitse tai sen halki. Hän valitsi saaren läpikulkevan vaihtoehdon että väylä saataisiin suoremmaksi. Ruopattaessa saarta noin kolmen metrin syvyydestä ruoppaaja törmäsi viiden kuution kokoiseen ja kuusi tonnia painavaan kiveen. Kivi oli ruosteinen ja paikallinen työnjohtaja luuli sitä ensin meteoriitiksi. Kivestä lähetettiin näyte Geologiseen Toimikuntaan Helsinkiin ja tutkimuksissa näyte osottautui rikkaaksi kuparimalmiksi. Kyseessä oli kuitenkin siirtolohkare ja emäkallion etsimisen sai tehtäväkseen tohtori Otto Trüstedt. Moreeniaineksen serpentiinikivi ja kiviaineksen kvartsiitti löydöksen yhteydessä johdatti Trüstedtin Liperin jälkeen Outokummun alueelle, josta vuonna 1910 löytyi malmio ja alku Outokummun kaivokselle. Kivisalmesta malmilohkareen löytänyt konemestari Axel Eskelin sai valtiolta ja Hacman & Co:lta 5000 markan löytöpalkkion.

Kivisalmi nousi uudelleen laajempaan tietoisuuteen 1950-luvun lopulla. Urheiluseurat Suomessa alkoivat järjestää iltama- ja tassitoimintaa toimintansa tueksi. Rääkkylässä urheiluserat Oravisalon Koitto ry. ja Rääkkylän Kisa-Veikot ry. päättivät yhdistää voimavaransa tanssipaikan rakentamiseksi. Rakennustarpeet tanssilavalle saatiin hieman erikoisesti. Oravisalon Koitossa tiedettiin, että Ukonlahden rantaveteen oli edellisenä kesänä uponnut koivutukkilautta. Metsäyhtiöltä saatiin lupa tukkien nostoon ja käyttöön. Seppä Olli Laasonen oli tehnyt tukkien nostamista varten koukun, jolla tukit saatiin kätevästi nostetuksi. Jään päällä tukit kuljetettiin sitten seurantalon pihalle, jossa ne sahattiin Esko Kinnusen sirkkelisahalla sopiviksi rakennustarpeiksi. Vapaaehtoiset kuljettivat ne sitten rakennuspaikalle. 

Näin Majassaaren luoteiskulmalle Kivisalmen väylän varteen kohosi vuonna 1958 Kivisalmen tanssilavana tunnettu tanssipaikka. Rakennukseen tuli tanssilattia, vaatesäilytys, lippujen myyntipiste ja pieni kahvio. Vuonna 1963 päärakennuksesta tuli tanssilava muiden toimintojen siirtyessä sivurakennukseen ja lipunmyyntikojuun. 1960-luvun alussa Kivisalmen lava sai julkisuutta traagisesta tapahtumasta juhannusaattona, jolloin eräs nuori mieshenkilö menehtyi lipumyyntikojulla salamaniskuun.

Tanssilavojen kulta-aikana 1960-1970-luvuilla Kivisalmessa kiersivät kaikki Suomen tähtiesiintyjät. Heinähupa-juhlat alkoivat 1971-1975 Kivisalmen tanssilavan tansseilla. Ensimmäisessä heinähupassa oli vetonaulana näyttelijä Leo Lastumäki. Tanssitoiminta jatkui ja vuosikymmenten aikana Kivisalmen tanssilavalta on lähetetty niin radioituja kuin televisoituja tanssiohjelmia.

Ohjaaja Markku Pölönen etsi valmistuvalleen elokuvalle ”Onnenmaa” autenttista 1960-luvun tanssilavaa ja löysi Kivisalmen paikan sekä elokuvan miljööksi Rääkkylän maalaismaisemat. Vuonna 1993 valmistunut elokuva kuvattiin osin Kivisalmen lavalla. Elokuvan tanssikohtauksia tähditti oikea tangolegenda Reijo Taipale, joka saapui kuvauksiin päiväksi.

Elokuvan apulaisohjaaja Nadja Pyykkö soitti Reijo Taipaleelle ja kertoi hänelle elokuvasta. Reijo Taipale halusi nähdä ensin käsikirjoituksen. Hänellä ei ollut siihen mitään huomauttamista, ja niinpä hän suuntasi Miehikkälän mökiltään yhdeksi maanantaipäiväksi Kivisalmen lavalle nauhoittamaan omaa osuuttaan. Muuten kesäpäivä olisi kulunut mökillä halkoja hakaten. Vapaapäivän ”hukkaaminen” kannatti sillä ohjaaja Markku Pölönen ja yleisö on pitänyt elokuuvaa kunnianosoituksena Reijo Taipaleelle ja hänen musiikilleen.

Kesästä 2010 tansseja on järjestänyt Kivisalmen lavan eloa uudelleen henkiin herättäen Oravisalon Koitolta lavan vuokrannut Karelia Mix Oy ja vuodesta 2013 lähtien Joensuun Viihdemarkkinointi Ky. Juhannuksena 2023 Kivisalmen lavalla tanssittiin sen 65v. juhlatanssit.