86. Värtsilän uusi kirkko

Vuonna 1865 perustettiin Värtsilään tehdasympäristön kasvun myötä oma tehdasseurakunta. Seurakunta toimi Tohmajärven seurakunnan yhteydessä ja kahta vuotta myöhemmin tohmajärveläisen tehtaanhoitaja Paul Hendusen piirrustusten mukaan rakennettiin tehtaan avustuksella kaunis yksilaivainen pitkäkirkko. Kirkossa oli korkeat, ylhäältä terävän suipot goottilaistyyliset ikkunat, myös kirkkosalin viisisärinäinen kuori suippenevine kupoleineen oli goottilaistyyliä. Kirkkosalia kaunistivat koristeellisella katoksella varustettu saarnatuoli ja kynttiläkruunut. Ristiinnaulittua Kristusta esittävän alttaritaulun kirkko sai lahjaksi Pietarin suomalaisilta. Sen oli maalannut tuntemattomaksi jäänyt venäläinen taiteilija. Tehtaan omistajina olivat tuolloin N.G. Arppen perilliset, joiden myötä myös kirkon tontti saatiin lahjoituksena. Kirkko oli puukirkko, johon oli yhdistetty pääsisänkäynnin yhteyteen kellotorni. Vuonna 1895 sai kirkko viisiäänikertaiset Anders Thulén rakentamat urut ja saman vuoden aikana kerättiin rahaa kahden uunin rakentamista varten. Uunit olivatkin koitua uuden kirkon kohtaloksi sillä seuraavana keväänä toukokuun 11 p:nä noin kello 9 aikaan uunien lämmittämisestä aikeutuneet kipinät saivat kirkon katon syttymään. Palokunta sai kun saikin palonalun sammutettua eikä suurempaa vahinkoa päässyt tapahtumaan. Vuonna 1911 kirkkoa laajennettiin vielä sakaristolla.

Tehdaspaikkakunnan elämä oli niin vilkasta, että seurakunta eroitettiin 15.11. 1909 Tohmajärwestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Ennen talvisotaa vain kolme pappia ehti palvella tehdaseurakuntaa: Johannes Sahlman, Karl Julius Karsten ja Reino Honkanen. Värtsilän vanha keskusta kirkkoineen jäi talvisodassa Neuvostoliiton puolelle ja seurakuntaelämä siirtyi nykyisten Suomen rajojen sisäpuolelle. Kirkosta ehdittiin pelastaa alttaritaulu, ehtoollishopeat sekä kirkonkello. Jatkosodan aikana 1941 kirkko saatiin takaisin poltettuna. Se oli ollut ruokalana. Kirkkomaa oli turmeltu ja niin Uudenkylän ja Patsolan alue oli tarkoituksenmukaisempi paikka jatkaa toimintaa. Viimeksimainitussa oli myös jo rukoushuone.

Kun Pariisin rauha lopulta solmittiin vuonna 1947 oli selvää, että raja tulee olemaan nykyisellä paikallaan. Asiaa oli jo valmisteltu loppukeväästä 1944 saakka, jolloin Värtsilän seurakunnan rakennustoimikunta sekä kirkkovaltuusto hyväksyi päätöksessään tilata uuden tiilikirkon rakennuspiirrustukset Uusikylään arkkitehti Kaj Englundilta. Kirkkoon suunnitelman mukaan tulisi kirkkosali, seurakuntasali, vahtimestarin asunto ja rippikoululuokka. Istumapaikkoja kaavailtiin 800 hengelle ja seurakuntasaliin 400. Myöhemmin kuitenkin hyvksyttiin vaatimattomammat piirustukset sodanjälkeisen ajan niukkuuden vuoksi. Kirkko valmistui 1950 arkkitehti Veiko Larkaksen piirrustusten mukaan.

Kirkko on puurakenteinen torniton pitkäkirkko ja kirkkosali yhdistyy vieressä olevaan seurakuntasaliin. Alttariseinän takana on pienempi sakastitila. Istumapaikkoja uudessa kirkossa on 300. Aiemmin kirkkosalin alttaria koristi alttaritaulu ristiinnnaulitusta vanhasta Värtsilän kirkosta. Kattokruunut ovat niin ikään vanhasta kirkosta. Nykyinen modernistinen alttaritaulu, Passio, on Seppo Näätäsen maalaama vuodelta 1952. Se kuvaa opetuslapsia ylösnousseen Jeesuksen kanssa nuotiolla Gennesaretin rannalla. Kirkon edustalla oleva erillinen kellotorni on rakennettu myös vuonna 1950 ja sen vanhempi kello on Värtsilän vanhasta kirkosta vuodelta 1868.

Uuden kirkon rakentamisen mahdollistivat paitsi seurakuntalaisten sinnikkyys ja halu rakentaa sodan jälkeen uutta, myös lahjoitukset, joista merkittävimmät tulivat Wärtsilä Oy:ltä ja USA:n luterilaiselta kirkolta. Tänään kaunis kirkko on paitsi seurakunnan kokoontumistila, myös merkki tuhon jälkeisestä elämän halusta sekä toivosta.