92. Peltola - Kauppatie 5

Päätyeellä olevan tilan numero 14 on perustanut 1727 Tuomas Vauhkonen. Paikka tunnetaan maakirjoissa nimellä Kestilä ja siinä oli jo aikanaan asunut kolme kanttoria: Joakim Neiglick (Rääkkylän kanttori), Matti Peninsulanus ja Johan Mansnerus. Tila sijaitsi keskeisellä paikalla. Seurakunnalla oli kylläkin Kanttorila-niminen tila nykyistä Osuuspankkia vastapäätä Kiteentien toisella puolella, mutta historian kuluessa siihen ei kyetty rakentamaan asuinrakennusta.
Kestilän tilan nimi oli vakiintunut Peltolaksi ilmeisemmin Kiteentielle avautuvista laajoista pelloista ja nykyinen kaunis rakennus valmistui Kaarlo Rouvisen aikana vuonna 1799. Antti Olkkonen hallinnoi tilaa vuodesta 1839 ja vuonna 1885 Virallisessa lehdessä oli seuraava kuulutus: ”Koska asukas Kestilän kruunun konnulla n:o 14 Päätyksen kylässä Kiteen pitäjässä Liperin kihlakunnassa, Antti Mikonpoika Olkkonen on lukkari Johan Pärnäselle 3000 markasta siirtänyt hallitusoikeutensa sanottuun kruunun kontuun, sentähden saan säännön mukaan 22 §:ssä Keisarillisessa asetuksessa, asukasoikeudesta kruunun tiloilla, kesäkuun 6 päiwältä 1883, kehoittaa niitä, jotka tahtowat asukkaaksi ruweta tahi joilla on alaikäisten oikeutta siihen walwottawana, kuudessa kuukaudessa tästä päiwästä tuomaan tänne kirjalliset asukasoikeuden hakemukset sekä niiden muassa mainetodistukset ja ne muut asiakirjat, joita hakijat tahtowat käyttää. Kuopion läänin maakonttorissa, huhtikuun 20 päiwänä 1885. A. Järnefelt, August Johnsson.”

Tilan oli ostanut Kerimäellä vuonna 1842 syntynyt Johan Pärnänen, joka erinäisten vaiheiden jälkeen valittiin 26. huhtikuuta 1868 kanttoriksi Kiteelle. Kirkkoherra Uno Telén myös totesi uuden kanttorin olevan nuoren, reippaan, kunnollisen ja pääasiassa musikaalisen. Avioiduttuaan nimismies Winterin tyttären kanssa hän hankki Peltolan tilan. Pärnänen palveli kuntalaisia myös monissa pitäjänkokouksien asioissa kyvykkäänä kirjoittajana ja musiikilla seurakuntaa 52 vuoden ajan aina vuoteen 1920 saakka.

Uusi kanttorinvaali suoritettiin jo samana vuonna ja kanttoriksi valittiin Säämingissä syntynyt Kalle Ferdinand Tiainen. Johan Pärnänen kuoli vuonna 1922 ja perikunta myi Peltolan vuonna 1926 Kalle Tiaiselle. Lahjakkaana henkilönä Kalle Tiainen kehitti 38 kanttorivuoden aikana kuorotoimintaa, jakoi hartauksissa sanaa ja oli ennen kaikkea kansanopistomies. Hän oli ollut kannattamassa vahvasti jo Sairalan kansanopistoa ja perustamassa myöhemmin Nurmeksen kansanopistoa. Merkittävin kansanopistotyö tapahtui kuitenkin Kiteellä. Vielä sodan ollessa käynnissä vuonna 1943 kokoontui joukko Peltolaan suunnittelemaan kansanopiston perustamista Kiteelle. Kalle Tiainen lahjoitti lehmihakana toimineen alueen, johon kolme vuotta myöhemmin opistorakennus kohosi. Opiston vahvana tukijana Kalle Tiainen säilyi aina kuolemaansa asti 1965.

Opiston lisäksi maanviljelijän poikana Kalle Tiainen kehitti tilaa ja viljeli sen peltoja sekä seurakunnalta vuokraamiaan puustelleja. Ehkä juuri tuo toiminta sai vakiintumaan tilan nimeksi juuri Peltolan. Tila ja rakennukset ovat edelleen suvun omistuksessa.

Peltolan tilan päärakennus on paitsi eräs vanhimpia keskustan rakennuksia, niin myös kaunis ulkomuodoltaan edustaen rakennusajan kustavilaista tyyliä. Päädyn puolipyöreä lunetti-ikkuna, sivuräystäiden konsolit ja nurkkien leveä peitelaudoitus ilmentävät rakennuksen tyyliä. Aikanaan 1920-luvulla rakennus on ollut punamultainen, mutta saanut jo varhain empiretyylisen keltaisen väripinnan. Kaunis sisäänkäyntien välinen ja melkein rakennuksen pituudelle ulottuva ulkokuisti luo rakennukselle kartanomaista tyyliä. Suojaisaan puiden ympäröimään pihapiiriin kuuluu lisäksi vanha punamaalipintainen aittarakennus.