75. Kiteen rajavartioston johtopaikka

Alueen ja rajan valvonnan historia on pitkä Keski-Karjalassa. Jo vuonna 1775 laati ”Karjalan kuningas” Ruotsin kuninkaalle Kustaa III:lle esityksen, joka hyväksyttiin seuraavana vuonna rajajääkärijoukko puolustamaan aluetta mahdollisesti idästä tulevalta uhalta. Käytännön toteuttaminen vie kuitenkin aikaa ja varsinainen toteutus tapahtui vasta 1788 ja pohjois-karjalaisten oli itse asetettava jääkärijoukko ja huolehdittava siitä.Varsinainen rajavalvonnan historia alkoi kuitenkin Suomessa helmi-maaliskuussa 1918 sisällissodan myötä. Suojeluskunnat sijoittivat vartioita ja partioita turvatakseen alueen rauhaa ja estääkseen luvattoman siirtymisen rajan yli molemmin puolin. Sodan jälkeen pieni osa joukoista jäi vartiomaan syntyneen valtion rajaa Pohjois-Karjalassa. Vartiovuorot kestivät alkuaikoina kaksi kuukautta kerrallaan, jonka jälkeen palattiin keskuspaikkaan huoltotauolle.

Osittainen rauha raja-alueilla saavutettiin 1920-luvulla 1.6.1922 solmitun rajarauhasopimuksen myötä. Luotiin molemmin puolin rajaa 10 km raja-alue, jossa oleskelu oli kielletty. Rajaylityksiä tapahtui kuitenkin ja 1930-luvun alun lama aiheutti luvattomien rajaylityksien aallon itään olevien työpaikkojen toivossa.

Sota-aikana rajavalvonta yhdistyi armeijan toimintaan ja välirauhan alun aikana Kiteen alueella hoiti rajavalvontaa Erillinen pataljoona 8 ja Jalkaväkirykmentti 38:n II pataljoona. Rauhan vakiinnuttua rajavalvonta siirtyi alueella takaisin rajavartioston alaisuuteen perustetulle Rajavartiosto 4:lle. Kiteen komppanian pääsijoituspaikka oli Kiteen kirkonkylä ja vartioasemia oli Närsäkkälässä. Valkeajärvellä, Suurnurmella, Lahdenkylässä, Satulavaarassa, Mustalammella, Korkeakankaalla, Kiteenlahdella sekä Suitsansaaressa. Henkilökunta oli pääosin entisten Salmen ja Kannaksen rajavartijoita.

Jatkosodan jälkeen v. 1944 esikunta perustettiin Onttolaan ja 1. komppanian paikaksi tuli Kiteen, Tohmajärven, Värtilan ja Tuupovaaran alue. Kiteen johtopaikaksi rakennettiin rakennus nykyisen Kiteentie 53 kohdalle. Jatkuvat uudelleen järjestelyt sekä Pariisin rauhansopimus 1947 vakiinnuttivat olot ja rajavalvonnan johtopaikka sijoitettiin Tohmajärvelle.

Kiteentielle jääneeseen rakennukseen sijoittui nimismiehen kanslia. Myös nimismiehen alati vaihtuva virkakunta tasoittui, kun vuonna 1944 virkaan valittiin Ilmari Havola. Havola kuitenkin oli ottamatta virkaa vastaan, johtuen ns. asekätkennän selvittämisestä. Virkaa hoiti viransijaisena 1946-1949 Alpo Tuomola. Havola palasi virkaansa vuonna 1950 toimien pitkäaikasesti ja pidettynä aina eläkkeelle siirtymiseen saakka kevättalveen 1978. Kiteentien rakennuksesta nimismiehen kanslia siirtyi lopulta myöhempien vaiheiden kautta 1970-luvun puolessa välissä valmistuneeseen valtion virastotaloon Hovintien varteen.

Kiteentien kiinteistö toimi sitten nuorisotalona ja nykyisin se on moottoripyöräkerho MC Pajarin kerhotila. Rakennus on osa Kiteen ja erityisesti alueen rajavalvonnan historiaa ja paikallaan muistuttaa siitä kehityksestä, jota on tehty alueen turvallisuuden toteuttamiseksi.