34. Kesälahden virastotalo

Kesälahti ja Uukuniemi muodostivat yhteisen seurakunnan vuonna 1637, joka oli silloisen Ruotsin vallan pitäjäjako. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Uukuniemi jäi Venäjän puolelle ja Kesälahdesta tulo Ruotsin puoleisen osan itsenäinen seurakunta. Kuntauudistuksen myötä Kesälahden kunnan historia alkoi kuntana vuonna 1873. Kesälahdella kunnan johto piti kokouksiaan aluksi Ruoman ja Rohtulan taloissa. Vuonna 1919 kunta osti ns. Alakaupan kunnantuvaksi. Vanhin tieto itsenäisestä kunnantalosta löytyy Karjalainen-lehdestä Maamiespäivien pitopaikkana Kesälahdella tammikuussa 1924.

 Viimeisimmän ja nykyisen kunnantalon paikalla sijaitsi Antti Pennasen 1900-luvun alussa perustettu kauppa. Nykyistä rakennusta samassa yhteydessä olevan valtion virastotalon kanssa alettiin suunnitella. vuonna 1986 ja se kohosi seuraavana vuonna valmiiksi ja lopputarkastuksen jälkeen 1988 otettiin käyttöön. Suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo Ky ja kolmikerroksisen rakennuksen pinta-alaksi tuli 1935 m². Samaan yhteyteen rakentuneen valtion 1.kerroksisen virastotalon pinta-ala puolestaan oli 551 m². Molempien rakennusten rakennusmateriaaliksi valikoitui kellertävä poltettu tiili, joka hyvin kuvaa pitäjän kesäistä luonnetta.

 Kesälahden kunnan liityttyä Kiteen kaupunkiin kunnantalo saneerattiin vuonna 2015 Arkkitehtitoimisto Lappalainen & Korjonen toimesta palvelutaloksi ja valtion virastotalo saneerattiin terveysasemaksi, jossa käytössä rakennukset ovat tänäänkin. Molemmat rakennukset ovat Kesälahden pitäjän ydinkeskustassa ja palvelevat hienolla ja modernilla tavalla 1865 kuntauudistuksen alkuperäistä tarkoitusta edistämällä pitäjän ihmisten hyvinvointia.