34. Kesälahden virastotalo

Kuuntele historia tästä  

Lyssna på berättelsen på svenska här

Listen history in english

Hören Sie sich die Geschichte hier auf Deutsch an

Kesälahti ja Uukuniemi muodostivat yhteisen seurakunnan vuonna 1637, mikä oli osa silloista Ruotsin vallan pitäjäjakoa. Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Uukuniemi jäi Venäjän puolelle, ja Kesälahdesta tuli Ruotsin puoleisen osan itsenäinen seurakunta. Kuntauudistuksen myötä Kesälahden kunnan historia itsenäisenä kuntana alkoi vuonna 1873.


Aluksi kunnan johto piti kokouksiaan Ruoman ja Rohtulan taloissa. Vuonna 1919 kunta osti niin sanotun Alakaupan kunnantuvaksi. Vanhin tieto itsenäisestä kunnantalosta löytyy Karjalainen-lehdestä, jossa se mainitaan Maamiespäivien pitopaikkana Kesälahdella tammikuussa 1924.






Viimeisimmän ja nykyisen kunnantalon paikalla sijaitsi Antti Pennasen 1900-luvun alussa perustama kauppa. Nykyistä rakennusta alettiin suunnitella samassa yhteydessä olevan valtion virastotalon kanssa vuonna 1986. Rakennus valmistui seuraavana vuonna, ja se otettiin käyttöön lopputarkastuksen jälkeen vuonna 1988. Suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo Ky, ja kolmikerroksisen rakennuksen pinta-alaksi tuli 1935 m². Samaan yhteyteen rakennetun, yksikerroksisen valtion virastotalon pinta-ala oli puolestaan 551 m². Molempien rakennusten rakennusmateriaaliksi valikoitui kellertävä poltettu tiili, joka kuvaa hyvin pitäjän kesäistä luonnetta.









Kesälahden kunnan liittyttyä Kiteen kaupunkiin kunnantalo saneerattiin vuonna 2015 Arkkitehtitoimisto Lappalainen & Korjosen toimesta palvelutaloksi. Valtion virastotalo saneerattiin puolestaan terveysasemaksi, missä käytössä rakennukset ovat tänäänkin. Molemmat rakennukset sijaitsevat Kesälahden pitäjän ydinkeskustassa ja palvelevat hienolla ja modernilla tavalla vuoden 1865 kuntauudistuksen alkuperäistä tarkoitusta edistämällä pitäjän ihmisten hyvinvointia.