18.Rääkkylän osuusmeijeri

Suomi oli 1800-luvun jälkipuolella merkittävä voin viejä, niin Ruotsiin, Englantiin kuin Venäjällekin. Kun Saimaan kanavan kautta tarjoutui lisäksi uusia vientiväyliä 1860 -1870 luvulla, Pohjois-Karjala koho si suurimmaksi voinvientialueeksi. Vuosisadan lopulla Rääkkylässä toimi jo 5 eri meijeriä. Yhteistoiminta kehittyi ja Rasivaaran kylällä toimi yhtiömeijeri lähitalollisten yrityksenä. Yhtiömeijeri muodostui 9 talon yhtiöksi. Kun osuustoimintalaki astui voimaan 1901 mahdollistui sen myötä myös osuustoiminnallinen meijeritoiminta.

Helmikuun 5 p:nä 1902 perustettiin ”Rääkkylän Osuusmeijeri” mutta nimeksi johtuen alkuperäisestä sijaintipaikasta tulikin Rasivaaran Osuusmeijeri. Varsinainen meijeritoiminta alkoi maaliskuun 16 p:nä 1903 entisen Rasivaaran yhtiömeijerin huoneistossa. Jo maaliskuun aikana tehtiin kuitenkin merkittäviä rahoitussuunnitelmia ja ajatuksia meijeritoiminnan siirtämisestä kirkonkylälle. Paikaksi löytyi maa-alue hyvien kulkuyhteyksien viereltä Paksuniemestä. Paksuniemeen kohosikin jo maaliskuussa puinen rakennus ja meijeritoiminta aloitettiin kevään korvilla 1904 siellä. Myös nimi muuttui vähitellen vuonna 1911 Rääkkylän osuusmeijeriksi.

Meijerin yhteyteen oli luonnollista rakentaa myös mylly. Vanhan puurakenteisen meijerin sijaan valmistui nykyinen tiilirakenteinen meijeri vuonna 1913 ja vuonna 1916 on mylly sai ryynityslaitteet, edelleen vuonna 1921 konehuone koneineen ja vuonna 1928 meijerin jäähuonetta suurennettiin ja sen päälle sijoitettiin asuinhuoneita. Näin perusrakennusrakennus valmistui lopullisesti. Samalla jo 1910-luvun alkupuolella puista toimistorakennusta jatkettiin. Lisäksi rakennuskokonaisuudessa on jäljellä vielä 1950-60 luvulla rakennettu autotalli 1930-luvulla toimineen sahan paikalla ja jatkeena peltinen varastotila vuodelta 1972.

 

Osuusmeijeri sulautui osaksi Joensuun seudun osuusmeijeriä vuonna 1960 ja maidon vastaanotto päättyi Paksuniemessä 1976. Mylly jatkoi toimintaa toisessa päädyssä vielä toimintaansa vuosituhannen vaihteeseen saakka. Nykyisin rakennukset omistaa Rääkkylän kunta. Toimistorakennus on toiminut kahvilatilana ja meijerin tilat mm. näyttelytiloina. Kokonaisuuteen on kaavailtu kalanjalostustoimintaa ja näin historialliset rakennukset odottavat uutta toiminnallista aikaa paikkakunnan vaurauden lisääjänä.