93. Tohmajärven rautatieasema ja Itärata

Suomen ensimmäinen veturilla kuljettava rautatie avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862. Itäinen Suomi sai odottaa vielä liki kolmenkymmenen vuoden ajan, kunnes vuosien 1890-1894 välisenä aikana asteittain rautatieverkko ulottui Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun saakka.
Jo vuonna 1888 olivat suunnitelmat valmiit Sortavalan, Tohmajärven ja Värtsilän sekä Joensuun osalta. Turun Sanomat kirjoittaa: ”Sortawalasta rakennetaan raide satamaan, tämän kaupungin pohjoispuolella ensin wedetään pää-asiassa yhtäpitäwään suuntaan sen linjan kanssa, joka ehdotettua Wiipurin—Sortawalan —Joensuun linjaa warten on koneellisesti tutkittu, Pelgjärwen ja Jänisjoen wäliseen seutuun asti, mutta siitä eteenpäin sopiwasta kohdasta koneellisesti tutkitulla linjalla Kemiön kylän ohi Tohmajärwellä Särkijärwelle ja edelleen pitkin ehdotettua Joensuun—Kiteen—Lahdenpohjan koneellisesti tutkittua linjaa Joensuun kaupunkiin, sekä sopiwasta kohdasta radalla rakennetaan samalla siwurata Wärtsilän ruukille, jos ruukin omistaja sitoutuu kustantamaan kaiken siihen tarwittawan maan -lunastuksen sekä antamaan kaikki tarwittawat ratapölkyt ja huoneistojen rakentamista warten tarwittawat puu-aineet."

Kesti vielä viisi vuotta kunnes rata saavutti Sortavalan. Radan ja junan saapuminen oli suuri juhlallisuus. Porilainen-lehti kuvasi tapahtumaa 28.4.1888 lehdessään: ”Ensimmäinen weturi Sortawalaan saapui wiime lauwantaina klo 6 aikaan iltapäiwällä Sortawalan asemalle. Yleisöä oli saapunut asemalle lukuisasti ja weturi wastaanotettiin soitolla ja raikuwilla eläköön-huudoilla. Työwäkeä kestitettiin.”

Uusi valmisteilla oleva rata ulottui myös Kiteelle, Matkaselkään. Tosin jo vuonna 1888 Porvoon tuomikapituli oli tehnyt ehdotuksen Kuopion tuomiokapitulille Matkaselän liittämiseksi Ruskealan seurakuntaan. Senaatti hylkäsi kuitenkin anomuksen seuraavana vuonna. Valmistuva rata saavutti Kiteen Matkaselän 21.9.1893. Sinne rakennettiin asemarakennus, jota laajenettiin useasti. Muutamaa vuotta avaamisen jälkeen Suojärven radan valmistuttua asema siirtyi kaksi kilometriä etelämmäksi ja se sai vuonna 1921 uuden asemarakennuksen. Vuonna 1920 Matkaselkä oli liittynyt jo Ruskealan pitäjään ja sodan kynnyksellä vuonna 1938 sinne siirrettiin aiempi Naantalin asemarakennus. Matkaselkä toimi merkittävänä sotilasasemana huollon ja lomakuljetuksien solmukohtana sotiemme aikana.

Rata Tohmajärvelle ja Joensuuhun puolestaan saatiin vaativan rakentamisen jälkeen vuonna 1894. Ensimmäinen juna Joensuusta kohti etelää lähti 1. päivänä marraskuuta, joskin ilman suurempia juhlallisuuksia. Syitä oli kaksikin, joista vähäisempi oli pureva marraskuinen sää. Suurempi syy oli, että keisari Aleksanteri III oli kuollut Jaltalla 20.10. ja tieto oli saavuttanut jo Karjalan tienoot. Myös Suomen suuriruhtinaskunnassa vietettiin suruaikaa ja sen vuoksi Joensuun sekä Tohmajärven juuri valmistuneilla asemilla ei junan ohi kulkiessa nähty soittokuntia ja vastaanottokomiteoita juhlapuheineen.

Tohmajärven uusi asema oli valmistunut juuri asemarakennusten tyyppipiirustusten IV:n luokan numero 2:n mukaan. Tyyppipiirustuksien luojana toimi Rautatiehallituksen arkkitehti Knut Nylander, jonka allekirjoitukset löytyvät monista tuon ajan III:n ja IV:n luokan uusrenesanssia henkivistä asemapiirustuksista. Tohmajärven asema palvelikin henkilöliikennettä aina vuoteen 1987. Aseman ympärille rakentui asemarakennusten lisäksi myös vilkas Aseman kylä.

Asemarakennuksessa oli tuon ajan mukaan lipunmyynti, toimistotilat, odotustilat matkustajille ja asemapäällikön asuintilat. Tällä hetkellä näyttävä Tohmajärven asema on yksityisomistuksessa ja kunnostuksen kohteena. Hieno pala vanhaa Idän radan historiaa on säilymässä ja kertomassa liki sadan vuoden raidehistoriaa paikkakuntalaisille ja ohikulkijoille.